Elokuun alkupäivinä, kun en tiennyt miten päin olisin ollut ja aikaa piti saada kulumaan, aloitin vielä silloiselle Masukille villahaalareita. Erinäisistä projekteista ylijääneet langat olivat pyörineet olohuoneen pöydällä jo jonkin aikaa ja nyt pienet, hassut nöttöset pääsivät puikoille. Valitsin ohjeen vanhasta Novitasta ja neuloin Maijalla, Nallella ja Viikingin Vilmalla aina niin kauan kuin lankaa riitti.
Viime viikolla nämä sitten valmistuivat. Ovat kokoa 70 ohjeen mukaan, mutta luulen, että nämä menevät vielä isommallekin. Ajattelin, että teen kunnon kokoiset, koska en ollut ihan varma, milloin nämä valmistuisivat ja olisiko minulla aikaa neuloa vauvan saapuessa maailmaan.
Sori Jäbä, äiskä vähän innostui. Lupaan, että pääset käyttämään näitä sitten kun täytät kaksi. :)
4 kommenttia:
On kyllä kaunis haalari! :)
Voi kun osaisin itsekkin tehdä tuollaisia! :)
No voihan äiskä sentään. Ukkelihan menee tuossa haalarissa ekana päivänä vielä kouluunkin. Mutta voihan punteista aina kääriä ööö..
Ihana. Minäkin voisin pitää noita.
-katri(-täti)
Älä huoli..kohta jo huomaatkin pukevasi niitä hänen päälle ja sitten jo pakkaatkin niitä "liian pienet" laatikkoon.Ainakin meillä kävi monelle neuleelle niin :D
Todella kauniit on kyllä.
natsku-: Tuo oli suhteellisen yksinkertainen, muttei kuitenkaan tylsä. Täydellinen odotusneule joka söi mukavasti langanloppuja.
Katri: Musta tuntuu, että kun tota tarpeeksi venyttää, niin se voisi mennä sullekin. ;)
Virkkulaakso: Sitä odotellessa. Parempi kuitenkin, että on kasvunvaraa, kuin että olisi jäänyt pieneksi eikä kertaakaan olisi ehditty käyttämään.
Lähetä kommentti