Tein Jäbälle kevyen kevätpipon, koska edellinen oli jäänyt pieneksi ja äitiyspakkauksen talvipipo on varsinkin automatkoilla aivan liian kuuma. Saatoin vähän innostua tuosta tupsusta, siitä tuli hieman liian iso. Mutta hauska se on silti, joten annetaan palluran olla paikallaan.
Miksi kevät tarkoittaa samaa kuin pastellit värit? Oli melkoinen arpapeli marketin lankahyllyllä kun mikään väri ei näyttänyt oikein millekään.
Ohjeen otin Modasta 4/2011.
4 kommenttia:
Voi mikä pipo! Ja tupsuhan ei VOI olla liian iso. Se tuo vain luonnetta pipoon. Tuo ainakin on hyvin symppis ja luonteikas pipo, kyllä sitä kelpaa kantaa viimaa vastaan kevätpäivinä :)
Ja jännä väreihin liittyen, tiiti on perinyt isänsä ihonsävyn eli voimakkaat ja kirkkaat sävyt pukevat lasta parhaiten -punaiset, turkoosit, siniset, oranssit, jne. Muutama tuntematon vastaantulija onkin ollut loukkaantunut, kun neulomaani siniseen pipoon ja junasukkiin sonnustautunut vauva onkin tyttö. Miksei sitä ole puettu hempeään vaaleanpunaiseen tai pinkkiin?! Miksi se puetaan pojaksi? Enkö ymmärrä mitä teen lapselle ja sen psyykkeelle?
En vissiin ole tajunnut, kun minusta lapsi näyttää vaan suloiselta ja se on niiden satunnaisten ihmisten oma ongelma, jos lapsen sukupuolen määrittäminen vaatteiden värin kautta on elämän ja kuoleman kysymys :P
Ja keväällä on tosiaan kyllä aina se merkillinen pastellivärien hyökkäys niin lanka- kuin vaatepuolellakin. Itse maanläheisten sävyjen ystävänä tervehdinkin useimmiten syksyä lämmöllä, kun valikoimat pursuavat omaa silmää miellyttäviä sävyjä.
Kiitos. Tupsua oli pakko pienentää, kun haalarien huput eivät mahtuneet päähän kookkaan tupsun takia. Nyt tupsu on pienempi ja pipo vähän käytännöllisempi. :)
Olen kanssasi ihan samaa mieltä noista väriasioista. Taistelen edelleen ulkopuolelta tulevia värikäsityksiä vastaan. Olen aina pitänyt voimakkaista väreistä ja siksi haluan pukea sellaisia lapselleni. Jos jollekin on epäselvää Jäbän sukupuoli, tulisi reilusti kysymään jos kiinnostaa. Tästä aiheesta olen puhunut paljon ja tulen varmasti puhumaan jatkossakin lähipiirini kanssa. Jäbä on minulle Jäbä, ei POIKA. Jos ymmärrät mitä ajan takaa. :D
Minulla on tuo sama, minusta lapsi saisi nauttia ylipäätään iloisista väreistä riippumatta siitä, kumpaa sukupuolta hän on. Värit eivät myöskään ole ihmisille vain värejä, vaan niihin liitetään niin hurjasti mielikuvia, lähtien niistä tutkimuksista, joissa vaaleanpunaisiin puettuja vauvoja hyssyteltiin sylissä rauhassa ja sinisiin puettuja hyppyytettiin ja leikittiin rajumpia leikkejä, riippumatta siitä mikä lapsen sukupuoli ihan oikeasti oli. Tuntui ihan hurjalta, että miten jollakin tuollaisella voi olla ihmisiin niin paljon vaikutusta, mutta kaiketi se on juurtunut jonnekin todella syvälle sitten :S
Mutta onneksi se tosiaan on enemmänkin niiden muiden ihmisten ongelma, jos ei niiden psyyke kestä sitä väri-ilottelua. Meillä laitetaan päälle sitä, mikä näyttää kivalta ja sopii lapselle hyvin :)
Olen huomannut, että ihmiset osaavat olla todella ilkeitä lapsen kautta. Miksi ei vain voitaisi hyväksyä, että jokainen kasvattaa lapsen omalla tavallaan ja pukee lapsensa just sellaisiin vaatteisiin kun tuntuu hyvältä... Jaat kyllä mun kanssa ihan samat ajatukset. :)
Tuo tutkimus kuulostaa kyllä hauskalta ja samalla surulliselta. Jännä, miten värit ovat niin voimakkaasti piirtyneet meille poikien ja tyttöjen väreiksi. Ja mikä parasta, ennen vanhaan punainen oli sotaisa poikien väri ja sininen tytöille sopiva rauhallinen väri.
Lähetä kommentti