Tätä seuraavaa ompelusta voisi sanoa eräänlaiseksi ikuisuusprojektiksi, minkä tänään sain päätökseen. Aloitetaanpa alusta: painoin kattilakangasta ammattikoulussa varmaan yli viisi vuotta (!!) sitten. Ompelin kurssin puitteissa äidilleni verhot ja siitä lähtien olen halunnut samasta kankaasta omaan keittiööni verhot. Edellisessä kodissamme keittiössä ei ollut ikkunaa laisinkaan, mutta nyt uudessa kodissa on. Pitkäaikainen haave on toteutunut ja kangas miellyttää edelleen silmää. Ja keittiö kaikuu taas vähän vähemmän.
Muuten. Muistattekos kun neuloin Jäbälle
suuret villahousut? Ne ovat tällä hetkellä juuri sopivat välihousut vaunukävelyille. Miten aika voikin mennä näin nopeasti...
2 kommenttia:
Katoin eka että piru vie olet varastanu äiteeltäs verhot. Kangas on kyllä edelleen tosi hyvä. Minäkin tahdon keittiönikkunan, että sais joulukapan käyttöön taas...
-katri
Onneksi olin painanut tuota kangasta reilusti, muuten olisin voinutkin ottaa mein äidiltä verhot käyttöön. Kyllä säkin sen ikkunan saat, toivottavasti pian!
Lähetä kommentti