Olen innostunut nyt sellaisesta asiasta, mistä en ole ikinä ennen ollut edes niin kovin kiinnostunut. Ehkä siksi hieman pelottaa aloittaa, mutta olen ottanut jo muutaman pienen askeleen.
Olen kiinnostunut ruuanlaitosta! Tosin en itselleni, mielestäni maailman ärsyttävin ja ahdistavin kysymys edelleen on "mitä tänään syötäisiin". Jäbän sosekokeilujen myötä olen tutustunut kaupan purkkiruokavalikoimaan ja seuraillut hieman niiden tuoteselosteita. Alanko oikeasti raahaamaan kotiin purkitettua vettä...? Noh, tästä asiasta ei sen enempää, mielestäni purkkiruoka on enemmän kuin ok, mutta itse haluaisin edes osan Jäbän soseista tehdä itse.
Suloisiin silikonisiin jääpalamuotteihin tehdyt soseet sulattivat
sydämeni lopullisesti ja innostuin tilaamaan reseptikirjan. Siis minä,
ruuanlaittoon keskittyvän kirjan! Kirja saapui eilen meille ja olen
enemmän kuin tyytyväinen sen sisältöön. Kirjassa on paljon tietoa vauvan
ensilusikallisista taaperon kunnon annoksiin. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kirja, jos yhtään on kiinnostusta kokeilla soseita itse.
Ja mikä parasta, kirjan lopussa olevat ruoat käyvät koko perheelle. Vai miltä kuulostaa kesäkurpitsapihvit, kana-kasvispasteijat tai aasialainen nuudelipannu? Pakkohan noita ruokia on maistettava ensin itse.
Elämme siis taas muutoksen aikaa, joten energiaa ei tunnu riittävän kaikkeen mihin haluaisi. Neulominen on edelleen rentoutumiskeino Jäbän päiväunien aikaan, mutta nyt on puikoilla niin isoja asioita, että ne vaativat aikaa. Yritin aloittaa välipalaneuleena sukkaa, mutta se nyt vaan tökkii niin pahasti vastaan, että jätin sen kesken viiden sentin tahkoamisen jälkeen. Onneksi aurinko on paistanut pari päivää, huomaan saavani siitä uskomattoman määrän energiaa.
Meilläkin soseita on tehty itse pääasiallisesti, jotakin makuerikoisuuksia sitten ostettu purkissa, kun on ollut helpompi niitä silleensä saada käsiksi. Taitaa olla meilläkin parhaillaan jääpalarasiat täynnä bataattia, pitäisi kuutiot irrotella ja pakastaa pakastepussiin, että saisi muotit seuraavan satsin käyttöön. Nyt on seuraavana testissä aamu/iltapuuro, huomenna jos uskaltaisin sitä keittää satsin ja marjasoseella jatkaa. Oikein onnellisia ja iloisia kokkailuhetkiä! Toivottavasti Jäbä innostuu ruokailusta yhtä paljon kuin äippä kokkailusta :)
VastaaPoistaKiitos tsempistä! Meillä kokeiltiin tuota iltapuuroa ja Jäbä söikin sitä hyvällä ruokahalulla. Kaura kuitenkin teki tehtävänsä ja sai aikaiseksi ilmavaivoja. Nyt ollaan pidetty pientä taukoa, kohta voisi kokeilla uudestaan. Tuosta bataatista olenkin kuullut paljon hyvää, pitäisi varmaan itsekin sitä kokeilla. Omat sosekeitokset ovat lähinnä rajoittuneet vielä perunan tasolle mutta jääkaapissa odottaa porkkanat soseuttamista. Pienin askelin. ;)
VastaaPoistaMeillä aloitettiin bataatilla, kun olin kuullut sen olevan yleensä hellä mahalle ja vähän makeana helppo aloitettava. Sopi meillä aika hyvin. Näitä peruskasvissoseita meilläkin lähinnä -porkkanaa, perunaa, bataattia, kukka- ja parsakaalia, jne. Mutta tosiaan, mikäs kiire tässä on, ei ne lapsetkaan yhdessä yössä kasva, ehtiihän sitä testailla matkalla kaikessa rauhassa vaikka mitä!
VastaaPoistaMinä neurootikkona en uskalla kokeilla mitään uutta illalla ekaa kertaa siinä pelossa juurikin, että menee yö itkeskellessä mahaa :P Pari yötä silleen kiinteiden alkaessa vietettiin joka tapauksessa ja silloin kyllä mietin aamulla silmät ristissä, että jos tämän sittenkin parikymppiseksi maidolla kasvattaisi...
Tänään juurikin puuroiltiin, minä söin lautasesta toista laitaa hillolla ja lapsi toista marjasoseella (suolaa en ole koskaan käyttänyt omassakaan puurossani eli meni ongelmitta itselläkin sama soossi). Oli tiitistä jotenkin mielettömän hauskaa, kun sai syödä samaa ruokaa äidin kanssa :D
Imettäminen tuntuu vaan jo niin helpolta, että sitä vaan haluaisi jatkaa. Soseiden aloittaminen vaatii aikuiselta (tai ainakin minulta) niin paljon kärsivällisyyttä, tiskausta ja ymmärrystä. Mutta pikkuhiljaa Jäbälläkin on alkanut maistumaan peruna paremmin ja kaurapuuro ei ole enää aiheuttanut ilmavaivoja. Jee, ehkä tässä onnistutaan! :)
VastaaPoistaHuomasin ihan saman perunoiden kohdalla. Söimme mieheni kanssa perunamuussia ja samalla tarjosimme Jäbälle perunaa. Paljon paremmin meni alas, kun Jäbä huomasi isän syövän samanlaista muussia. Kyllä nuo lapset on melkoisia apinoita.