Tajusin tällä viikolla, että tosiaan, kevättä kohden tässä mennään ja Jäbän ohuemmat pipot ovat jääneet auttamatta pieniksi.
Tarvittiin yksi inspiraatiopuuska, jämäkankaita ja puoli tuntia. Ja tadaa, sopiva kevätpipo oli valmis! Raitakangas on vanhasta paidastani ja vuorikangas jämäpaloja viime joulun lahjaompeluksista. Raitakangas on hieman paksumpaa collegekangasta ja siksi juuri sopiva näihin muutaman asteen lämpötiloihin.
Pipon kuvaaminen oli sitten ihan eri juttu...
5 kommenttia:
Kiva tuli!💓
Ihana myyry sieltä pipon sisästä kurkkii :D
Täti Punainen: Kiitos, niin tuli ;)
Emma: Tuo kangas on ihanaa, siksi siitä pitää säästää kaikki pienimmätkin palat. :)
Tämä pipotuinen on kyllä kiva. Pitänee opetella jossakin vaiheessa ompelemaan paremmin ja kaivaa pipokaavoja. Kaverini ompeli tytsylle viime synttäreiksi leppäkerttupipon, mutta mitä minä sitten teen kun se jää pieneksi?! Trikoopipot ovat nimittäin vaan niin käteviä käytössä!
Lasten päällä minkä tahansa kuvaaminen käy kyllä ihan omasta työstään :D
Kiitos. Trikoopipot on kyllä käteviä, ohuemmat menee jopa viileässä kesäsäässä. Tarvitseekin tehdä vielä ohuempi Jäbälle, näitä kun ei koskaan voi olla liikaa. ;)
Seuraavalla kerralla pitää antaa jokin tikkaripalkka niin pysyy pää hetken paikoillaan. :D
Lähetä kommentti