23.7.2008

Teho-aamupäivä

Olen tällä hetkellä yksin kotona. Eilen äippä ja iskä lähtivät Itä-Suomeen päin moikkaamaan mummuni parasta kaveria (joka muuten osakseen sai myös apupupun :)). Viikonloppu ja alkuviikko on ollut todella synkkää. On satanut ja olo on ollut sen mukainen. En ole saanut mitään aikaiseksi. Tänään kun heräsin yksin suuressa talossa ja avasin verhot huomasin auringon paistavan täysin (siis TÄYSIN) pilvettömältä taivaalta. Ihanaa sääpirkot, olitte oikeassa! Ihanan lämmin päivä tiedossa.

Aurinko paistoi suoraan sisuskaluihini, koska sain heti aamusta kauhean tehokohtauksen. Pesin pari koneellista pyykkiä, siivosin autoani ja mikä parasta, tein sellaista mitä olen nyt kolme päivää meinannut tehdä: siivosin oman huoneeni, ompeluhuoneen ja siihen kuuluvat vessan ja eteisen. Ompeluhuone olikin härskissä kunnossa; talomme olivat vallanneet muurahaiset ja ne kipittelivät pitkin seiniä. Myrkkyä oltiin levitetty pariin kertaan ja nyt ne kaikki olivat kuolleina pitkin lattioita. Yök. Ainakin näki työnsä jäljen ja tiesi mistä on imuroinut.

Ruokaa en ole vielä saanut aikaiseksi tehdä ja kun sen muistin, tulikin aika kova nälkä... Tässä kuitenkin vähän eilisen saldoa pylpyröistä: tällä hetkellä niitä on kasassa 85. Harmaa lanka alkaa uhkaavasti loppua, tuskin saan haluamaani määrää enää yhdestä 150 g kerästä. Mutta on minulla kikka kolmonen vielä käyttämättä joten tuskin tässä ongelmaa tulee.



Urakoinnin jälkeen päätin palkita itseni kirpparikierroksella. Tavaraa oli paljon, mutta mikä ihmisiin on mennyt! Laukut ja kengät maksoivat vähintään 20 euroa ja muutkin tavarat olivat hintaluokaltaan pilvissä. Katselin kummipojalleni nimpparilahjaa ja löysin lastenkirjoja. Ajattelin että näitä voisi ostaa parikin, näyttivät nimittäin euron arvoisilta. Mutta kappalehinta oli 5 euroa!! Huh hah hei... Onneksi tyhjin käsin ei tarvinnut lähteä, löysin emalisen kattilan kympillä. Tosi siistissä kunnossa ja varmasti tulen käyttämään!



Nyt lähden tekemään ruokaa. Illalla Riihimäen poika tulee pitämään seuraa. <3

Onko kenelläkään muuten ideoita, mitä voisi antaa melkein 2 vuotiaalle pojalle nimpparilahjaksi? Asiaa helpottaa se, että pojalla on jo kaikkea; ei tarvitse vaatteita, ei leluja ja heidän kotinsa on pieni joten mitään täysin turhaa ei kannata ostaa. Pistäkää kommenttia, asialla on kiirus!

7.7.2008

Koukuttavaa

Olimme tänään kiertelemässä Raumalla Riihimäen pojan kanssa ja jostain kumman syystä kiertelimme enimmäkseen kirjakauppoja. Katselimme tarjouksia ja poikkuli ihaili Aku Ankan sarjakuvakirjoja. Olin koko kesän hakenut jotain kesäluettavaa, kevyttä pokkaria, mutta oikein mikään ei kiinnostanut. En hakenut mitään erityistäkään. Tänään silmiini osui pokkari, jonka olisi voinut jättää ostamatta, mutta vaikutti niin hyvältä kesälukemiselta kuin olla ja voi. Nimittäin Kate Jacobsin Pieni lankakauppa. Olen nähnyt monella neulebloggaajalla tämän kirjan sylissään ja olen ennenkin hypistellyt sitä ja lukenut takakantta, mutta tänään päätin ostaa sen. Vielä en ole aloittanut, mutta tämä on oiva Riihimäen reissuille tai kesälomareissulle, johon lähdemme Riihimäen pojan kanssa viikon lopussa.

Toinen löytö onkin jo vähän vanhempi. Kesäkuussa kävin hehkuttamallani kirpputorilla pyörähtämässä ja kuinka onnellinen olinkaan kun sieltä tulin takasin. Löysin aivan ihanat kengät! Olen kasvanut maata pitkin vähän enemmän kuin laki sallisi ja minusta tuntuu että kaikki hienot kengät ovat korkeintaan kokoa 39. Mutta nyt löytyi kengät kokoa 41! Ikinä kirppiksellä ei ole ollut niin isoa kokoa! Nyt oli ja aivan ihanassa muodossa. Tukevat jalassa, kopisevat kivasti. Autolla tosin en ole oppinut korkokengissä ajamaan, joten pitää tarkkaa miettiä mihin näiden kanssa voi mennä. Setäni vaimon 50 v juhliin nämä ovat ainakin enemmän kuin tervetulleet.

Uusimmassa Modassa oli aika kiva ohje, jonka päätin toteuttaa lankojen kulutus mielessä. Tosin koukku on pienempi, koska lankoja on enimmäkseen Seiskaveikkaa ja Nallea. Ohjeessa taisi olla jopa 6-7 koukku, itselläni käytössä 3½... Ajattelin tehdä näitä niin paljon kuin nyt jaksan, mutta aikomus olisi saada näistä aikaan torkkupeitto. Vaikka ohje onkin helppo, näitä ei kyllästy tekemään koska aina on ihana aloittaa uusi ja valita värit mielensä mukaan. Ja yhden tekemiseen menee noin vartti. Tosi koukuttavaa hommaa, näitä kasassa jo 25 ;).

Nyt pitäisi vain päättää, menenkö lukemaan vai tekemään lisää pylpyröitä..?

5.7.2008

Stressiä ja stressittömyyttä

Kyllä täällä hengissä ollaan kesälläkin. Jotenkin vaan tuntuu, että kun olisi lomaa ja aikaa rentoutua, teen itselleni työlistoja ja tuntuu, etten mitään saa aikaiseksi. Vaikka oikeasti ne asiat on pikkujuttuja, joiden tekemisestä voisi vaikka nauttia.

Todellinen irtiotto tuli otettua alkuviikosta, kun Riihimäen porukoiden kanssa mentiin viettämään päivää Helsinkiin. Olisin halunnut enemmän kierrellä keskustassa (onneksi eksyttiin kerran, sain ihailla Helsinkiä edes vähän kauemmin ;)) mutta matkassa ollut yläasteikäinen poika halusi koko ajan Linnanmäelle joten oma kulttuuriloma jäi vähän suppeaksi. Aamulla lähdettiin aikaisin ajelemaan ja mentiin Tekniikan museoon. Sateinen aamupäivä kului siellä iloisesti vanhoja laitteita katsellessa ja vanhoilla puhelimilla soitellessa. Parasta oli, kun näin vanhanajan keittiössä vanhojen laitteiden joukossa samanlaisen mankelin ja kahvipurkin kuin meillä on aina ollut. Tosin mankeli on ruskea, eikä valkoinen. Arvostan vielä enemmän tämän jälkeen kotini mankelia, vanhus on jo 30 vuotias ja toimii moitteettomasti. Joka tapauksessa suosittelen siellä käyntiä jokaiselle!







Pahoittelen kuvien laatua, valaistus kaikkialla ei ollut paras mahdollinen ja salamaa kiellettiin käyttämästä.

Samaisella reissulla kävimme Luonnontieteellisessä museossa. Hieno paikka sekin, tosin ihmismäärän paljous esti ihailemasta kaikkea mitä museossa oli.


Olin viime viikonloppuna häissä. Morsiuspari pyysi minua kuvaamaan tapahtuman ja sehän sopi. En ollut läheistä sukua heille, joten tuntui luonnolliselta olla kuvaamassa. Häiden jälkeen katselimme kuvia ja he olivat enemmän kuin tyytyväisiä. Olin kuvannut kaiken mitä haluaisin omista häistä jäävän talteen; morsiuskimpun, koristeita, häämaisemaa, kaikkia ihmisiä, ruokakattauksia ja hääkakun. Herra J oli videokuvaamassa ja saamme palkaksi saunaillan heidän ihanassa pihasaunassaan. Oli ihanaa, kiitos <3.

Häälahjaksi tein viinilaatikon suojan, johon kirjailit morsiusparin nimikirjaimet ja päivämäärän.



Käsitöitäkin olen jotain saanut aikaiseksi. Häihin tein pienen hihattimen kirkkoa varten, mutta siitä tuli mielestäni ruma ja aivan liian iso, vaikka tein pienimmällä koolla. Kuvia siitä ei otettu, koska itse olin kameran takana. Mutta ei siitä niin väliä.
Äskettäin valmistui kolmiohuivi, mitä teinkin pari kuukautta vähemmän ja enemmän intohimoisesti. Lankana oli Suuren käsityölehden 20 v juhlalanka, eli 14 vuotta vanha lanka. Kirpparilöytö ja sitä jäikin vielä sellaiset 9 kerää. Lopputulos on tyydyttävä, mallikerta ensimmäisten kerroksien jälkeen helppo. Ohjeen otin täältä.


Tein itseni kanssa sopimuksen, etten osta kesälomallani yhtään ainutta lankakerää. Vanhoja lankoja on niin paljon, että niistä olen kehitellyt jo vaikka mitä. Mutta kas kummaa, sain päähäni, että haluan aloittaa palmikkovillapaidan teon, mutta siihen pitäisi ostaa lankaa. Pitää odottaa syksyyn ja etsiä rauhassa sopivaa lankaa, ettei käy samalla tavalla kuin edellisessä villajakussa.

Näistä tunnelmista lähdenkin viettämään lauantaitani mummulaan korjailemaan puita sisävarastoon. Moikataan kun tavataan!