15.1.2011

Onnea on...

...aurinko, rakkaat ihmiset, käsityöt, sauna, rauhallisuus.
Niistä nautin viikonloppuna, jotta jaksan myöhemmin.
(kuva eiliseltä aamupäivältä, silloin kuin oli vielä rauhallista ja aurinko paistoi)

4.1.2011

Vuoden ensimmäinen viime vuoden merkeissä.

Uusi vuosi on hyvä aloittaa viime vuoden viimeisillä käsitöillä, eli joululahjoilla. Syksy kului jo aikaisemminkin kertomani tilkkupeiton parissa ja sain kuin sainkin tehtyä peiton jouluksi. Tunne oli mielettömän mahtava, kun ompelin viimeisiä tikkauksia peittoon ja katsoin sitä valmiina. Rakastan tätä peittoa yli kaiken ja kuulemma uusi omistajakin tykkäsi peitostaan. Äitinsä varsinkin.
Lisäksi ompelin äidilleni Tildan kevät kirjasta hanhen. Sai taas yhden kokoelmiinsa. Hänkin tykkäsi kovasti, myös minusta hanhi onnistui hyvin. Näitä olisi mukava tehdä lisää, mutta jotenkin se pieni piipertäminen ei ole minun juttuni, ainakaan vielä.
Ja lisäksi äitini sai sukat. Hän on tehnyt monet sukat perheelleen, muttei yhtäkään itselleen joten päätin korjata tilanteen tekemällä hänelle omat. Lanka tosin ei ollut ihan nappivalinta. Novitan Tico-tico oli hieman liian ohutta minun makuuni ja jouduin purkamaan sukat moneen kertaan, jotta sain niistä sopivan kokoiset. Lisäksi minua harmittaa suunnattomasti se, että onnistuin varressa saamaan raidat juuri samalle kohdalle, mutta sitten toisessa sukassa kantapään kohdalla langassa oli solmu ja näin ollen raidat menivät loppusukissa aivan erilaisesti.
Viimeinen viikko lomaa jäljellä. Ja taas monta kouluasiaa, mitkä pitäisi hoitaa alta pois. Tästä tulee kiireinen kevät. Ahdistaa...