25.8.2013

Hanko-paita

Tästä projektista on jo aikaa. Taisi olla alkukesää tai peräti kevättä vielä kun innostuin neulomaan itselleni paitaa. Malli oli yksinkertainen, mutta sopivan haastava (Suuresta käsityölehdestä, tarkempaa numeroa en muista) ja lankana oli Novitan Hanko.
Tällä viikolla päättelin siitä langanpäät ja annoin äidilleni. En pitänyt mallin istuvuudesta (tai istumattomuudesta) yhtään ja ajattelin, ettei paidalle löydy käyttöä. Näytin paitaa äidille, pyysin sovittamaan ja hän piti siitä. Paita sai viikonloppuna uuden kodin ja pääsin kuvaamaan sen tänne blogin puolelle.
Harvoin tulee muille neulottua muuta kuin villasukkia ja tämäkin oikeastaan oli vahinkoneule. Mutta kuitenkin: ole hyvä, äiti!

20.8.2013

Syksy on ihan kohta!

Viime viikko oli sateinen ja vilpoinen, syksyinen. Syksy on ihan paras vuodenaika, eikä sitä voi koskaan fiilistellä liikaa. Niinpä kaivoin varastosta neljä kerää unohdettua Maijaa, mielessä tämä malli.
Näistä tuli melko napakat, ohuet ja lämpöiset syksylapaset. Juuri täydelliset. Tämän viikon sää tosin ei ole enää vienyt ajatuksia niin pitkälle syksyyn, mutta kyllä se sieltä ajallaan tulee. Kerrankin neuloin jotain ihan vaan itselleni.

11.8.2013

Juhlitaan!

Jäbä täytti viime torstaina vuoden. Kyllä, vuoden! Synttärijuhlat olivat vasta viikonloppuna, mutta valmisteluja tehtiin pitkin viikkoa. Vaikka nautin tehdessäni erilaisia leipomuksia kemuja varten, voin sanoa, että hetkeen tässä taloudessa ei leivota piirakkaa tai kakkua.
Koristeita piti myös saada. Halusin tehdä lippuviirin (vai miksi tuota sanotaan...?) ja omien varastojen kankaista se syntyi helposti. Nauha on todella ohutta kanttinauhaa, kirppikseltä joskus sekin löydetty. Ronskisti ompelin kaksi kolmiota aina päällekäin ja lopuksi kiinnitin nauhan vain toiselle puolelle siksakilla. Lähempää tarkastelua viiri ei kestä, mutta ajoi asiansa erittäin hyvin.
Toisen viirin askartelin päivää ennen juhlia vanhoista muistikirjan sivuista ja ripustin sen eteiseen toivottamaan vieraat tervetulleeksi.
Tämä viikko on ollut tohinaa täynnä ja tohinat vain jatkuvat jos suunnitelmat toteutuvat. Pääni käy kierroksilla jopa niin kovaa, etten pysy ajatusteni perässä ilman sukantekelettä. Harvemmin teen kahta eriparisukkaa samaan aikaan, mutta nyt oli pakko aloittaa toinenkin. Sukkatehdas siis edelleen käynnissä.
Kiitos vielä kaikille, ketkä mahdollistitte tämän ihanan viikonlopun. Väsynyt, mutta onnellinen Hilmukka kiittää ja kuittaa!