Mitään valmista neulerintamalla ei ole esitellä. Tuossa eräänä päivänä peruskouluaikainen kaverini (ollaan oltu samalla luokalla kolmannesta luokasta lähtien) sai vauvan. Pienelle prinssille oli pakko keksiä jotain ihanaa, sitten kun menen häntä katsomaan. Mitkään nutut tai sukat eivät oikein innostaneet joten päädyin tuttuun ja turvalliseen apupupuun. Se ei jää pieneksi ja toivottavasti on mieluisa. Kuvia tulee sitten, kun palat ovat lopullisesti kiinni toisissaan ja täytteet sisällä. Miten voikin jäädä homma kesken, vaikka ei olisi enää paljon tekemistä...
Jotta tämä postaus ei jäisi ihan kuvattomaksi, laitetaan hieman kuvia taas koulumatkani varrelta. Eilen napsastuja. Välillä vaan tekee mieli kuvata täysin turhia asioita.
Ps. En tiedä onko tämä muille uusi keksintö, mutta itse löysin tämän linkin vasta vähän aika sitten. En tosiaankaan muista, miltä sivulta tämän bongasin, mutta nyt tämä löytyy kirjamerkeistä ja odottaa sopivan kuvan löytöä. Visio on jo päässä. Linkki.