Voihan karjalanpiirakka!

Katsokaa, mitä tein! Keitin puuron, sekoitin taikinan ja kaulitsin paljon, siis todella paljon ohuita läpysköitä. Rypytin, rypytin ja rypytin. Muistelin, miten mummuni sen taikinan mahtoi tehdä ja miten kummitätini sormet rypyttivät täydellisiä karjalanpiirakoita.

Tosin mummullani ei koskaan loppunut riisipuuro kesken (muista jatkossa keittää 2 litraa puuroa!), läpyskät eivät ikinä tarttuneet toisiinsa eikä kummitätini piirakat olleet noin persoonallisia. Makukaan ei ollut täsmälleen sama, mutta silti olen ylpeä itsestäni. Minä tein ihan itse karjalanpiirakoita!

Kynät ja vihot esiin!

Olen hengissä. Nyt vaan ei ole mitään valmista ja neuleet tuntuvat tökkivän pahemman kerran. Tekemiset ovat lähinnä painottuneet soseiluihin. Viimeisin uusi aluevaltaus on ollut liharuoat, jotka ovat maistuneet Jäbälle erityisen hyvin. Niistä en tosin postauksia sen enempää viitsi tehdä, ehkä kaikki eivät ymmärrä mössöksi survotun kanafileen ihanuutta.

Mutta onneksi täällä blogimaailmassa on inspiroivia ihmisiä ja heidän haasteitaan. Hupsistarallaa ja Ikomi ovat yhdistäneet voimansa ja järjestävät Muistikirjamaaliskuun. Käykää tutustumassa ja osallistumassa haasteeseen. Toivottavasti sitä haasteen aikana saisin inspiraatiota noihin neuleisiinkin. Tulette siis näkemään paljon muistikirjailua maaliskuussa täällä blogissa.

Aamupäivän saksimista

Joillakin tekee varmasti pahaa leikata herkullisia lehtiä. Minulla ei. En osta lehtiä leikkaamistarkoitukseen, mutta nautin suunnattomasti, kun voin säästää inspiroivimmat jutut vanhasta lehdestä ja heittää muut paperinkeräykseen.

Näin kävi äsken uudelle lehtituttavuudelle: The simple things. Lehti osui silmiini ruokakaupassa, tarttui matkaani ja luin lehden useampaan kertaan. Selasin, syvennyin juttuihin ja ihastelin kuvia. Tänään, kun lehti oli jo pitkään pyörinyt sohvalla, päätin leikata parhaimmat palat talteen. Ja voi kun niitä oli paljon! Harvasta lehdestä löytää noin paljon silppuamisen arvoisia juttuja.

Vaikka korkeat lehtipinot ovat kiehtovia ja ihania sisustuselementtejä, ne saavat vielä odottaa isompaa kotia. Nyt laitan lehtileikkeet muovitaskuun odottamaan, mihin ne päätyvät.

Ei tässä ole mitään järkeä...

...mutta postaan tämän silti. Tämä tyyppi nimittäin innostui kokkailusta. Tarkemmin sanottuna soseilusta. Höyrytin porkkanat ja perunat, surrutin soseeksi, laitoin jääpalamuotteihin sekä kaiken huipuksi kuvasin kähmäiset muotit.

Miten yksinkertaisesta ja kummallisesta asiasta voi tulla näin hyvä olo...? Ehkä siksi, että sain viimein aikaiseksi sen, mitä olen jo kauan halunnut kokeilla. Makuraati ei ole vielä testannut näitä, mutta jos ei pienimmälle uppoa, niin isommalle väelle kyllä. Hieman vain mausteita sekaan niin näistä saa vaikka sosekeiton.

Smash!

On aivan pakko esitellä joululahja, minkä sain ystävältäni. En ole ikinä ennen kuullutkaan Smash book:sta, mutta voin vannoa, että tämä oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Kirjassa on erilaisia sivuja, joista voi askarrella mieleisensä. Se toimii tavallan päiväkirjana, johon voi laittaa mieleisiään muistoja talteen. Olen täyttänyt kirjaa vähitellen ja olen jäänyt siihen koukkuun. En ole ikinä ollut mikään "himoskräppääjä", mutta tykkään silloin tällöin askarrella ja kirja on täydellinen juuri siihen tarkoitukseen. Olen täyttänyt sivuja lehtileikkeillä, kirjeellä sekä ajatuksilla. Odotan jo innolla sitä, kun kirja on valmis. Kuinka paljon muistoja se saa kantaakaan sisällään!

Täydellinen lahjavinkki askartelijalle, muistelijalle, skräppääjälle tai ihan kenelle vaan, kuka haluaa tallentaa elämän pieniä, litteitä asioita kansien väliin.

Aamuaurinko paistaa ihanasti ikkunoista sisälle. Se vaan samalla näyttää kaikki pölyiset pinnat... Taidan ottaa toisen kupillisen teetä.

Haaste 2013

Sain blogihistoriani toisen haasteen Harakalta. Kiitos! Säännöt lyhykäisyydessään menevät siis näin:

- kerro 11 asiaa itsestäsi

- vastaa haastajan 11 kysymykseen

- keksi 11 uutta kysymystä

- haasta 11 bloggaajaa

- kerro bloggaajille, että olet haastanut heidät

11 asiaa itsestäni:

1. Olen huono keksimään asioita itsestäni.

2. Neulon parhaillaan itselleni villapaitaa. Ja ajattelin tehdä vielä toisenkin villapaidan, senkin vain itselleni!
3. Opettelen juomaan päivässä enemmän vettä. Se on vaikeaa.
4. Minulla on kuulemma hauska nauru.
5. Minut saa helposti nauramaan.
6. Olen huono ostamaan itselleni vaatteita. Olen pyrkinyt ajattelemaan niin, että voisin tehdä vaatteita itsekin. Ompelukone majailee edelleen pöydän alla ja se on joskus erittäin vaikeaa nostaa pöydälle ja alkaa tekemään.
7. Tällä hetkellä minua ahdistaa liika tavara. Siksi olen aikeissa vuokrata taas kirppispöydän.
8. Haaveilen isommasta asunnosta...
9. Minulla on nälkä enkä keksi mitään syötävää. Jokapäiväinen ongelma.
10. Pääsen pelaamaan viikonloppuna lautapelejä pitkästä aikaa! Tykkään lautapeleistä.
11. Minulla on maailman parhaimmat ystävät.

Haastajan kysymykset:

1. Kolme ihaninta asiaa elämässäsi?

Varmaankin perhe, ystävät ja koti. Ne kattavat kaikki ihanimmat asiat, niin elämäni miehet kuin lankavarastonkin.

2. Soitatko jotakin soitinta?
Noup. Lapsena soitin hieman haitaria, kokeilin kitaraa ja osaan soittaa Ukko Nooan pianolla. Eli minulle on langennut tämä kuuntelupuoli.

3. Lempibändisi?
En osaa millään sanoa, niitä on niin paljon. Hyvä musiikki uppoaa aina, tosin tällä hetkellä kuuntelen melko vähän musiikkia.

4. Onko sinulla kauppaa/liikettä, johon sinua ei saisi päästää? Mikä?
Ei varsinaisesti. Mieheni mielestä varmaan kaikki lanka- ja käsityökaupat, mutta muistan niissäkin kohtuuden. Paitsi hyvien tarjouksien ja ehdottomien välttämättömyyksien edessä.

5.Kauanko olet pitänyt blogiasi?
Tämä täytyy tarkistaa... Apua! Tänään tulee kuluneeksi tasan viisi vuotta! Mahtavaa. :)

6.Mikä eläin olisit, jos eläisit päivän sellaisena?
Varmaan kissa, nukkuisin koko päivän ja ottaisin vastaan rapsutuksia.

7. Ihana muisto lapsuudesta, mikä tulee ekana mieleen?
Se, kun sunnuntaisin pappa luki minulle Seurasta ääneen sarjakuvat.

8. Montako puikkoa omistat?
Noin 110 kpl. Oho.

9.Mitä ostit viimeksi, vaikka et sitä tarvinnut?
Ehkä se on apteekin salmiakki mixer. Mihin sitä oikeasti voi käyttää? Mutta ehkä tuota ei lasketa, kun en ostanut sitä itselleni.

10.Mistä elämää helpottavasta et ikinä luopuisi?
Kaksipuolisesta teipistä. 

11.Omistatko eläintä?
En. Vai lasketaanko tuo pikku-Jäbä? ;)

Kysymykset etiäpäin:
1. Mitä kuuluu?
2. Mikä käsityö sinulla on juuri nyt työnalla?
3. Mistä asiasta tykkäät itsestäsi eniten?
4. Jos elämästäsi tehtäisiin kirja, millä sanoilla se alkaisi?
5. Mistä haaveilet?
6. Mikä on unelmakäsityösi, minkä vielä joskus haluat toteuttaa?
7. Minkä lumiveistokset rakentaisit tänään?
8. Lempiruokasi?
9. Tee, kahvi vai kaakao?
10. Millaisen kuvan otit viimeksi?
11. Onko sinustakin kysymysten miettiminen vaikeaa?

11 blogia on ihan mahdotonta keksiä, mutta laitetaan tämä nyt edes muutamalle eteenpäin.
Virkkulaakso
Looking for Clementines
Hääräämö
Needles and roses
Kettugisma
Piiperon piiperrykset
Säkellystä ja säätöä

Nyt nautitaan auringosta! :)

Uusia aluevaltauksia!

Olen innostunut nyt sellaisesta asiasta, mistä en ole ikinä ennen ollut edes niin kovin kiinnostunut. Ehkä siksi hieman pelottaa aloittaa, mutta olen ottanut jo muutaman pienen askeleen.

Olen kiinnostunut ruuanlaitosta! Tosin en itselleni, mielestäni maailman ärsyttävin ja ahdistavin kysymys edelleen on "mitä tänään syötäisiin". Jäbän sosekokeilujen myötä olen tutustunut kaupan purkkiruokavalikoimaan ja seuraillut hieman niiden tuoteselosteita. Alanko oikeasti raahaamaan kotiin purkitettua vettä...? Noh, tästä asiasta ei sen enempää, mielestäni purkkiruoka on enemmän kuin ok, mutta itse haluaisin edes osan Jäbän soseista tehdä itse.

Suloisiin silikonisiin jääpalamuotteihin tehdyt soseet sulattivat sydämeni lopullisesti ja innostuin tilaamaan reseptikirjan. Siis minä, ruuanlaittoon keskittyvän kirjan! Kirja saapui eilen meille ja olen enemmän kuin tyytyväinen sen sisältöön. Kirjassa on paljon tietoa vauvan ensilusikallisista taaperon kunnon annoksiin. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen kirja, jos yhtään on kiinnostusta kokeilla soseita itse.

Ja mikä parasta, kirjan lopussa olevat ruoat käyvät koko perheelle. Vai miltä kuulostaa kesäkurpitsapihvit, kana-kasvispasteijat tai aasialainen nuudelipannu? Pakkohan noita ruokia on maistettava ensin itse.

Elämme siis taas muutoksen aikaa, joten energiaa ei tunnu riittävän kaikkeen mihin haluaisi. Neulominen on edelleen rentoutumiskeino Jäbän päiväunien aikaan, mutta nyt on puikoilla niin isoja asioita, että ne vaativat aikaa. Yritin aloittaa välipalaneuleena sukkaa, mutta se nyt vaan tökkii niin pahasti vastaan, että jätin sen kesken viiden sentin tahkoamisen jälkeen. Onneksi aurinko on paistanut pari päivää, huomaan saavani siitä uskomattoman määrän energiaa.