Työpöytäni...

...näyttää tältä.

Ja juuri nyt pitäisi askarrella pari synttärikorttia.

Harjoittelusta alkoi tänään viimeinen viikko. On tämä ollut uskomaton rutistus. Tuntuu kuitenkin hyvältä, että yksi iso opintojakso on kohta takana ja opintopisteet kilahtavat ihan pian tilille. Vaikka tämä alkukevät on imenyt minusta voimat joskus jopa kokonaan ja työpöytä on kaaoksen vallassa, on haikeaa jättää niin ihana harjoittelupaikka taakse. Palataan asiaan, kunhan elämä tästä vähän rauhoittuu ja saan nuo kortit, pari ompelujuttua ja sukkia valmiiksi.

Hei vaan hei!

Olen kärsinyt väsymyksestä. Ei ole huvittanut tarttua puikkoihin lainkaan. Aloitin pitkän harjoittelujakson, josta jo puolet on takanapäin. Olen nauttinut harjoittelusta paljon, mutta iltaisin Jäbän mennessä nukkumaan olen vain koomaillut sohvalla ja mennyt itsekin aikaisin nukkumaan. En vain ole kyennyt tarttumaan mihinkään käsitöihin, mikään ei ole puhutellut.

Viime viikonloppuna kävin kirppareilla ja löysin uskomattoman määrän Jäbälle vaatteita. Juuri kun olin viime postauksessa ihmetellyt, miksei kirppareilta löydy 86 tai isompia vaatteita, olin väärässä. Kotiutin kaksi kassillista vaatteita, jotka odottelevat nyt vielä sängyn alla käyttöön pääsyä. Löytöihin lukeutui myös kurahanskat, joita varmasti tarvitaan päiväkodissa. Jos tämä "talvi" jatkuu tällaisena, kurakelit ovat pitkään ajankohtaisia. Hanskoissa on ohut vuori sisällä, mutta varsinkin nyt, kun maa on vielä kylmä, olisi mielestäni parempi, että kurahanskojen sisällä olisi ohuet lapaset.

Siitä se sitten lähti. Neuloin pitkästä aikaa Jäbälle lapaset parissa päivässä. Lankana oli pienet jämäkerät joululahjasukista jääneitä yksilöitä, joten samanlaisia näistä ei tullut. Eikä haittaa, pääasia on, että Jäbällä on nyt kurahanskojen alle laitettavat lapaset ja minä sain avattua neuletukoksen sisältäni.

Poikahousut

Nyt kun Jäbä on aloittanut päiväkodin, huomasin hänen vaatekaapissaan pienen vajeen. Housuja ei tunnu olevan tarpeeksi. Silti kaapissa on iso kasa housuja. Miten ihmeessä tämä voi pitää paikkansa? Olen jo aiemmin kertonut, että Jäbä on perinyt paljon vaatteita serkkutytöltään. Tämä tyttö käyttää paljon tunika+legginsit yhdistelmää ja olen käyttänyt näitä perintölegginsejä pojallani kalsareina. Näin ollen näitä kalsareita on kertynyt kaappiin iso kasa, mutta varsinaisia housuja on todella vähän. Kotona kalsarit ja paita yhdistelmä on toiminut ihan moitteettomasti, mutta päiväkotiin haluaisin pukea pojalleni "oikeat" housut. Olen kiertänyt kirpputorit monesti etsien juuri 86-> housuja, mutta ne taitavat olla melko nopeasti puhkikulutettuja vaatekappaleita.

Ei muuta kuin saumuri esiin ja kokeilemaan, miten onnistuisi housujen ompelu. Suuressa käsityölehdessä tai Modassa ei ollut juurikaan helppojen collegehousujen kaavoja, mitkä olisivat olleet kyseistä kokoluokkaa, mutta yksi ohje sentään löytyi, mistä olin piirtänyt kaavatkin jo valmiiksi. Lehti oli siis Suuri käsityölehti 7/13. Kaapista löytyi aikoinaan kummitädiltäni saatu paksumpi pupukangas sekä sinistä resoria.

Yksi ilta meni leikkaamiseen, toinen ompelemiseen. On muuten eka kerta, kun teen housut joissa on taskut! Ekat ja ainoat tähän mennessä ompelemani housut Jäbälle ovat nämä toisenlaiset pupuhousut. Tänään kokeilin noita päälle ja ovat kyllä hyvät. Housut eivät hirveästi silmää miellytä, mutta malli on käytännöllinen ja tulen taatusti tekemään näitä lisää. Ostin jo Eurokankaan palalaarista vähän paksumpaa trikoota juuri housutarkoitukseen. Ajattelin olevani jotenkin järkevä sekä käytännöllinen ja ostin ison, tummansinisen palan. Siis mitä ihmettä, sinistä... Onneksi löytyy oranssia ja punaista resoria, ettei nyt ihan liian poikamaisia vaatteita tule ommeltua. :D

Virkkaa virkkaa virkkaa!

Popsi, popsi porkkanaa, hampaita se vahvistaa.

Nami nami nami nami porkkanaa, hampaita se vahvistaa. 

Haukkaa, haukkaa hedelmää, omenaa tai päärynää.

Nami nami nami nami hedelmää, omenaa tai päärynää. 

 ...ja vihaiset linnut sulle jää!

Kaulanlämmikkeitä

Pulkkapeittoon lankoja hakiessani käsiini osui kaverilta saamani pari lankakerää. Lanka oli Novitan Viiviä, 100 % akryyliä. Kerät eivät päätyneet peittoon, koska tarkoituksena oli käyttää nimenomaan jämälankoja, mutta jotain noista langoista halusin tehdä.

Tässä Jäbän hoidon alkaessa on tullut paljon mieleen hankittavia asioita, sisätossuista kurahousuihin. Yksi asia oli kaulurit. Jäbällä ei ollut aikaisemmin ollut minkäänlaista kauluria, jos ohutta kypärämyssyä ei lasketa. Niinpä pehmoiset ja kutittamattomat langat päätyivät puikoilla kokeilukaulureiksi. Avaimenreikäkaulaliinan ohjeen löysin Ullasta, tosin sovelsin sitä aika paljon. Sininen kauluri on oma sovellus. En ole ihan varma, kumpi malli on parempi käytössä ja onko lanka turhan paksua tähän tarkoitukseen, mutta onpahan jotain suojaamassa paljasta niskaa pihaleikeissä.

Ensimmäisen kaulurin kuvaus oli haasteellista, mutta tämän toisen lähes mahdotonta. Tässä selvin kuva siitä kuvaussessiosta.

Uusi vuosi, vanhat langat

Uusi vuosi on hyvä aloittaa vanhoilla jämillä. Keräsin kasaan jo ennen joulua varastoistani kaikki vähänkään villalankaa muistuttavat jämäkerät, joista ei voisi tehdä sukkia. Tarkoituksena oli tehdä pulkkapeitto, koska olin saanut vihiä, että Jäbä saa joululahjaksi pulkan. En tiennyt pulkan mallia enkä kokoa etukäteen, joten aloin vain tekemään.

Virkkasin 20 ketjusilmukkaa ja tein kiinteitä silmukoita niin kauan kuin hyvältä tuntui. Vaihdoin välillä kerää ja alotin uuden kappaleen kun edellinen tuntui hyvän mittaiselta. Kun joulun jälkeen asettelin palasia pulkan päälle, huomasin niiden olevan täydellisen kokoisia ja virkkasin ne toisiinsa kiinni. Jätin vyölle aukot ja lopuksi virkkasin pari kerrosta kiinteitä silmukoita peiton ympäri.

Helppoa ja niin palkitsevaa: lankakoreista lähti pitkään marinoituneet langat käyttöön. Tulisi vielä sitä lunta, niin päästäisiin reissaamaan pulkalla päiväkotiin.

Joululahjontaa part2

Villasukkien lisäksi neuloin vanhimmalle kummipojalleni paidan. Malli on Novitan Ipana -lehdestä ja käytin ohjeen mukaan lankana Miamia. Paita ei kutita, on kevyt, mutta silti varmasti talvella tarpeellinen. Toivottavasti on sopiva ja tulee käyttöön. Ja tietty paitaa koristaa vihainen lintu, sehän on edelleen in, ehkä. Oli tosi kivaa neuloa pitkästä aikaa vaatteita ja samalla iski innostus neuloa itsellekin villapaita. Langat olisi jo hankittuna...

Hänen siskolleen halusin myös tehdä jotain itse. Samaisesta lehdestä löytyi vetoketjumonsterin ohje ja tähän käytin varastosta löytyineitä langanloppuja. Tuo vaaleanpunainen lanka on itseasiassa äitini varastosta, josta hän aloitti isosiskolleni villatakkia reilu 20 vuotta sitten. Ja nyt se muotoutui siskoni tyttären leluksi. Virkkasin ohjeesta poiketen monsterille suun, jotta vetoketjun voi aukaista ja suuhun jemmata asioita.

Ja viimeisenä lahjana lapaset. Löysin ensin lankavarastosta kauan (lähes kolme vuotta!) sitten värjäämäni lankakerät ja niistä tuli heti mieleen ystäväni. En ollut ihan varma lankojen kulutuksenkestosta, joten lapaset olivat parempi vaihtoehto kuin sukat. Idea on sama, kuin vähän aikaa sitten itselleni neulomissa lapasissa. Samaan pakettiin löysin ompelemani pussukan pitsillä ja napeilla koristeltuna.

Oli aivan ihanaa antaa lahjaksi näin paljon itse tehtyä. Viime jouluna päätin, että minähän en ensi jouluna mene ruuhkaiseen hypermarkettiin ostamaan viimehetken lahjoja väsyneenä ja stressaantuneena ja tämä päätös piti. Toki ihan kaikki lahjat eivät olleet itse tehtyjä, mutta suurin osa ja siitä ole ylpeä.