Vaatetäydennystä Jäbälle

Tässä kun olen saanut lomailla välipäivät, olen päässyt ompelemaan saumurilla pitkästä aikaa. Jäbällä tuntuu vaatteet kuluvan puhki ennätysajassa ja uusille housuille ja pitkähihaisille paidoille oli tarvetta.

Tampereen käsityömessuilta löysin muutamia Jäbälle sopivia kankaita ja nyt viimein sain piirrettyä kaavat ja leikattua kankaat vaatteiksi. Kaavat ovat Suuresta käsityölehdestä, numerosta 5-6/15. Samoilla ohjeilla olen tehnyt aikaisemminkin vaatteita, kaavat toimivat ja ovat suht helpot.

Vaatteiden kuvaamisesta ei tosin tahtonut tulla mitään. Päivänvaloa oli ihan turha odottaa ja innokkaat kuvausassarit eivät malttaneet pitää sormiaan erossa vaatteista. Typy jopa mallaili ruuvipaitaa itsensä päälle ja harmitus oli suuri, kun tajusi paidan menevät isoveljen vaatekaappiin.

Autohousuista tuli hauskat. Toisten housujen takaosan tein vanhasta collegehaalarista, minkä olin saanut ystävältä tuunauskäyttöön. Resorien kanssa meinasi tulla paniikki, koska tajusin, että resorivarastoni ovat huventuneet. Täytynee käydä ostamassa isot palat resoria varastoon, niin ei vaatteiden valmistus jää materiaalipuutteista kiinni.

Voi, kuinka onnellinen Jäbä oli saadessaan vaatekaappiinsa täydennystä. Jäbä vihaa mustia housuja ja hänen tyylinsä kulmakivi on värikkyys. Aivopesu on siis onnistunut.

Joululahjat pakettiin

Ruuhkavuosimutsi täällä hei. Tämä syksy ja loppuvuosi on ollut melkoista haipakkaa. Käsitöitä on syntynyt verkkaiseen tahtiin aina silmukka silloin, toinen tällöin. Nyt olisi kuitenkin aika laittaa bloginkin osalta pakettiin joululahjoiksi valmistuneet tuotokset. Mitään ihmeellisiä joululahjaspektaakkeleja en kenellekään ehtinyt tekemään, suurin osa näistäkin töistä oli valmistunut jo tammikuussa, mutta on se silti ihanaa antaa lahjaksi villasukkia tärkeille ihmisille, joiden tietävän niitä pitävän.

Näiden villasukkien lisäksi valmistui neljä aikuisten sukkaparia ja kaksi paria lasten kokoa. Niitä vaan en tajunnut jouluhötäkässä kuvata.

Lippapipot, toinen kummitytölle ja toinen ystävälle. Pinkki kangas on tullut Paapiin emakkopussista ja kukallinen kissakangas on löytö Tampereen kässämessuilta.

Rakas siskoni ja hänen metsästystä harrastava miehensä saivat joululahjaksi lämpöisen, neulotun tyynyn. Kyllä tälle kelpaa päänsä laskea ja uneksia suloisia päiväunia.

Toivottavasti teillä kaikilla oli leppoisa joulu ja vielä leppoisammat välipäivät.

Mekkorakkaus

Vielä joku päivä vaatekaapissani on eniten itse tehtyjä vaatteita kuin ostettuja. Tai ainakin hyvistä materiaaleista tehtyjä, kotimaisia luottovaatteita, jotka pysyvät ryhdissään vuosi toisensa jälkeen. Vielä ei aika ja osaaminen riitä arkivaatteiden tekoon, mutta onneksi sitä silloin tällöin innostuu ompelemaan itselleen juhlia varten.

Viime viikonloppuna pääsimme juhlimaan häitä ja päätin ommella häihin mekon itse. Malli on Suuren Käsityölehden numerosta 3/2018. Yläosan tein kaksinkertaisena, joten kaula-aukon ja hihojen huolittelu onnistui helposti ja teki yläosasta hieman ryhdikkäämmän. Kangas on Eurokankaasta ja se on vegaanista trikoota. En edes tiedä, mitä se tarkoittaa, mutta kangas on pehmoista ja tuntuu ihanalta päällä.

Malli on yksinkertainen ja tällä mekolla kelpasi juhlia myöhään yöhön asti. Täydellinen juhlamekko, minkä voi pukea jatkossa myös arkisempiin tilaisuuksiin.

Kun mopo lähtee käsistä...

Kun kaava on todettu hyväksi, tuntuisi suorastaan haaskaukselta, jos sitä ei sitten käyttäisi. Nyt Typyllä on yhteensä neljä samalla mallilla tehtyä tunikaa, onneksi sentään eri kankaista.

Vasen kangas on Pilpo Design, jonka ostin Tampereen käsityömessuilta. Oikea samoilta messuilta ostettu Paapiin kangas, josta olen tehnyt Typylle aikaisemmin lippapipon.

Ja ettei jalat palele, tein kalsareita leggigsejä. Silpoin viimeiset Pilpo Designit ja kahdet muut kankaat olen saanut kummitädiltäni. Kaavat Paapiin kaavakirjasta, joka ehkä pitäisi jo ostaa omaksi, koska se on yksi harvoista käsityökirjoista, mihin palaan aina, kun haluan tehdä lapsille vaatteita.

Käyttövaatetta Typylle

Sain tänään inspiraation: just nyt haluan tehdä Typylle pari tunikaa. Hyväksi havaittu Paapiin kaavakirja esiin, sieltä tarpeeksi yksinkertainen malli ja kangasvarastoista yhdet ihanimmista kankaista saksien käsittelyyn.

Joskus hyvä idea jää yritykseksi, mutta nyt kaikki toimi, kankaat, koneet, kaikki. Ja näistä tuli mielettömän ihanat, todelliseen tarpeeseen.

Kuvasin nämä heti kun sain kokomerkit kiinni. Olisi ehkä pitänyt odottaa kunnollista päivänvaloa, jotta kankaiden värit pääsisivät kunnolla oikeuksiinsa, mutta aina ei malta. Nämä kun pääsevät heti käyttöön.

Heräteostos

Olin lasten kanssa Eurokankaassa hakemassa itselleni mekkokangasta. Jäbä katseli ammattilaisen elkein kangaspakkoja ja yhtäkkiä hänen silmiinsä osui hänen sanojensa mukaan täydellinen piipaakangas. Trikoo ei ollut hinnalla pilattu, joten puoli metriä lähti paitakangasta mukaan. Kaavat otin jo hyväksi havaitusta Paapiin kaavakirjasta ja ompeluun ei paljoa aikaa kulunut.

Lopuista kankaanpaloista riitti juuri ja juuri lippapipoon siskoni kummipojalle. Toivottavasti tämä on sopiva. Ja mikä parasta, kangasta ei jäänyt yhtään ylimääräistä. Kangaskaappiin ei siis tarvinnut tehdä tilaa uudelle kankaalle. Kaappi kun kaipaisi kipeästi tyhjennystä.

Lippapipoja

Olen ollut aikeissa tehdä näitä lippapipoja jo ehkä kolme vuotta. Kaavat olen tulostanut aikoja sitten Noshin sivuilta täältä. Ja sitten, kun sitä innostuu, tehdään useampi.

Ensimmäiset tein omille muksuille. Rusettikankainen piti aluksi tulla Typylle, mutta siitä tulikin liian iso, mutta onneksi se löysi uuden omistajan.

Toisella ompelukerralla tein pipoja siskoni lapsille ja äidilleni. Lisäksi yritin tehdä rusettikankaisen pipon itselleni, mutta siitä tuli liian pieni, joten siskoni sai sen. Kankaina käytin erilaisia kangaskaapin jämäkankaita ja tuo ruusukangas on aikaisemmin ollut mekko. Lippaosissa käytin kovikkeena vanhaa villapaitaa, joka oli huopunut pesussa.

Tämän vuoden joululahjukset ja muut valmistuneet

Välipäivät, tuo hyvä aika päivittää blogiin, mitä kaikkea sitä tulikaan tehtyä joululahjaksi.

Villasukkia syntyi useampi pari.

Lisäksi neuloin pari HYI YÄK -tiskirättiä lankavarastosta löytämästäni bambu-langasta. Ohje Hupsistarallaa-blogista.

Ompelin muutamia vaatteita ystävien lapsille.

Lisäksi ompelin tyynyjä, joihin ompelin kuvat niin omista kuin siskoni lapsista. Lisäksi tein yhden tyynyn, jossa olen minä ja siskoni pieninä. Nämä menivät äidilleni, mieheni vanhemmille sekä siskoni anopille.

Pikku Myy -tumput lähtivät lämmittämään ystäväni sormia.

Ompelin myös muutamia kangaskasseja, joista viimeisen muistin kuvata juuri ennen paketointia. Kangas löytyi varastoistani ja vuoritin kassit pellavakankaalla.

Virkkasin ystävän tulevalle vauvalle norsun ja mummulleni pienen liinan.

Joululahjojen lisäksi puikoilta on syntynyt itselle Muita Ihania -marrassukat ja ystävälle piparkakkureunasukat. Ompelin myös vanhasta t-paidasta Typylle päätä isomman rusetin.

Että sellainen loppuvuosi. Voisi jopa sanoa, että melko tuottelias. Välipäivinä olen aloittanut jo sukkatehtailun, koska onhan se joulu ensi vuonnakin. Ihanaa uutta vuotta jokaiselle!

Pula-ajan pöksyjä

Lainasin kirjastosta Paapiin kaavakirjan lapsille, enkä voi muuta kuin kehua sitä! Onhan tämän kirjan julkaisusta jo aikaa hyvä tovi ja tämä on ehditty jo monessa paikassa kehua puhki, mutta näin hyvää perusteosta ei voi kehua liikaa. Ainut pieni miinus on perusvaatteiden kokojen alkaminen koosta 86, meidän neidille kun olisi tarvetta 74 senttisille vaatteille. Onhan kirjassa toki bodymalleja vauvoille laajalla kokotaulukolla, mutta itse kaipaisin kaavoja perushousuille, leggingseille ja mekoille. Onneksi Typy kasvaa, eikä kulu kauaakaan, kun tuo koko 86 on meilläkin ajankohtainen.

Tähdet olivat oikeassa asennossa ja sain ommeltua Jäbälle kirjan ohjeella kahdet perushousut. Kankaat löysin kangaskaappini uumenista, olen saanut ne aikoja sitten kummitädiltäni. Vihreästä kankaasta oli helppo leikata housut, koska kangasta riitti oikein hienosti, mutta siniset housut olivat melkoista kikkailua. Ompelin kankaisiin jatkopaloja, jotta sain niistä leikattua housujen palaset. Ommellessani housuja kasaan naureskelin itsekseni, että nämä ovat todelliset pula-ajan housut, koska kangasta ei jäänyt juurikaan ylimääräistä. Jäbä on tykännyt kovasti edellisistä pelle hermanni –housuista joten uskalsin tehdä hänelle lisää värikkäitä pöksyjä. Hän kun ei oikein tummansinisistä tai mustista housuista välitä.

Toivottavasti sama hyvä onni jatkuu ja saan yön pimeinä tunteina aikaa tehdä myös Typylle vaatteita. Ja Jäbälle lisää housuja, niitä  kun ei koskaan ole tuolla rymyäjällä liikaa.

Lahjamekko pöytäliinasta

Tämän mekon kangas oli ennen pyöreä pöytäliina. Pienen kaavojen asettelun ja pyörittelyn jälkeen pöytäliina riitti juuri ja juuri synttärilahjamekoksi kuusivuotiaalle tytölle.

Kaava on minuuttimekko Surrur-kirjasta, tosin tein siihen pieniä muutoksia. Tein yläosasta kaksinkertaisen, joten erillisiä kanttauksia ei tarvittu. Niskaan ompelin solmimisnauhat, jotka helpottavat pukemista.

Toivottavasti mekko pääsee käyttöön niin keijukaismekkona kuin puussakipeilypuuhiin. Onhan se ennen ollut kahvikuppien ja kukkaruukkujen alla.

Pitkästä aikaa kasseja

Ompelukaapissani on pitkään lymyillyt paksu verho. En muista yhtään, mistä verho on minulle kulkeutunut, mutta paksu puuvillakangas on huutanut jo pidemmän aikaa haluavansa päästä kassiksi. Nyt tuli tarve yhdelle kassille, mutta kun alkuun pääsin, leikkasin koko verhon palasiksi. Siis koko verhon, yhtään pientä kangaspalaakaan ei jäänyt käyttämättä. Hurautin kokoon siis kuusi kassia ja yhden minikassin Jäbän leikkeihin.

Nyt todellakin on kasseja, onneksi näille löytyy aina käyttöä... ja ottajia.

Eihän se housuja tarvitse...

...mutta kun halusin tehdä. Ja tein kolmet, kun kerran vauhtiin pääsin.

Pirteää viikonloppua kaikille!

Pipo

Kevät on trikoopipojen aikaa. Tein Jäbälle uuden pipon samalla kaavalla kuin viime keväänä. Jäbä valitsi kankaat ja minä hoidin ompelun. En olisi itse valinnut näin ärtsyä väriyhdistelmää, mutta poikani rakastaa värejä. Menkööt siis tämän kerran.

Parasta oli se, että kankaiden leikkuusta valmiiseen blogipäivitykseen meni puoli tuntia. Voisin sanoa, että varsin tehokas tapa käyttää Typyn päiväunet.

Viimein vaatteita omalle vauvalle ja yhdet lahjasukat

Nyt viimein tein Typyllekin hieman täydennystä vaatekaappiin. Piirsin kahdesta kaupan housuista kaavat ja kokeilin ommella niistä housut. Koekintut nukkuvat vielä päiväunia, joten en saanut sovitettua, kumpi malli olisi parempi, mutta näyttävät melko toimivilta pöksyiltä. Helpothan nämä ovat kuin mitkä, kaksi samanlaista kappaletta yhteen ja resori vyötärölle, ei helpommaksi voisi vaatteiden teko enää mennä. Kangas on Paapiin pussupussista aikoinaan tullutta, hieman liian vaaleanpunaista omaan makuun, mutta tulipahan sillekin kankaanpalalle käyttöä.

Lisäksi ompelin Typylle mekon samalla kaavalla, kuin kummitytölleni, hieman vain pienemmällä koolla. Tämä kangas on myös possupussin sisällöstä ja tästä tykkään erityisen paljon. 

Koko on 74, aivan liian iso vielä meidän keijukaiselle, mutta lapsilla on onneksi tapana kasvaa.

Neuloin viime viikolla myös tämän vuoden ensimmäiset villasukat. Tämän parin ei kuitenkaan pidä odottaa jouluun asti, että pääsisivät käyttöön, vaan nämä menivät 50-vuotislahjaksi. Lanka on seiskaveikkaa ja 100 gramman kerä riitti juuri ja juuri näihin sukkiin.

Ompelukärpänen

Ompelukärpänen iski ja ompelin kummitytölle syntymäpäivälahjaksi mekon. Kangas on Paapiin possupussista ja se riitti juuri ja juuri 98/104 kokoiseen mekkoon. Samalla tuli testattua uusimmasta Suuri Käsityölehden numerosta mekon kaava. Tällä samalla kaavalla teen taatusti typyllekin mekkoja, tuntuu aika näppärältä mallilta.

Possupussin mustavalkoisin kangas osui silmääni kangaskaappia myllätessäni ja ompelin siitä lapsosten pikkuserkulle housut.

Samalla tuli tehtyä hieman värikkäämmätkin, kun ompelun vauhtiin pääsin. Nämä housut matkaavat samaan osoitteeseen, kuin edellisen postauksen pyöreä matto.

Nyt kun vieraitten lapset on vaatetettu, voisi tehdä jotain kivaa myös omille muksuille. Löytyi sopivasti laatikon pohjalta vielä noita Hilmukka-merkkejäkin. :)