Vaatteita värjäykseen!

Tuossa arkikuvahaasteessa kerroin, että kävin shoppailulla sängynaluslaatikoilla. Muutamia hempeitä ja tahraisiakin vaatteita laatikosta löytyi, joten päätin laittaa yhtenä päivänä pesukoneen värjäyspuuhiin. Värjäyshän ei ole paras mahdollinen keino peittää tahroja, koska ikinä ei tiedä, peittyykö tahra värin alle vai voimistuuko tahra entisestään, mutta päätin kokeilla.

Pesukoneeseen oliivinvihreä väripurkki ja odottelemaan. Vähän ehkä tunkkainen väri minun makuuni, mutta kun vaatteisiin yhdistää kirkkaita värejä niin eiköhän nuokin vaatekappaleet tule käyttöön. Erityisesti tykkään noista paidoista, missä painettu kuva säilyi lähes muuttumattomana.

Hätävaroista lemppareiksi

Jäbä on saanut hurjasti vaatteita ihan pienestä pitäen. On enemmän ja vähemmän käytettyä sekä muutamia ihan uusia vaatekappaleita. Niistä on valikoitunut muutamia lemppareita jotka pääsevät Jäbän päälle useammin. Osa on jäänyt siis täysin käyttämättä. Kyseiset vaatteet ovat olleet (yllätys yllätys) vaaleankeltaisia ja -sinisiä, pastelleja, ei oikein minkään värisiä. Kuitenkin vaatteet ovat olleet ehjiä, puhtaita ja muutenkin käyttökelposia, joten päätin ostaa väripurkin ja laittaa pesukoneen laulamaan.

Ja nyt Jäbällä on paljon violetteja vaatteita! Yllätyin, kuinka vähän pohjaväri vaikutti lopulliseen tulokseen, kaikki vaatteet ovat samansävyisiä. Lisäsin koneeseen vielä pari puklurättiä sekä yhdet sukat ja kaikista tuli todella upean värisiä. Nyt voin ottaa vastaan Jäbän serkkutytön vanhoja vaatteita enemmän (niitä vaaleanpunaisiakin), koska voin aina laittaa ne pesukoneeseen värijauheen kanssa. Ihan mahtavaa kierrätystä ja silti saan mieluisia vaatteita Jäbälle käyttöön.

Pikainen värjäysraportti

Ostin edullisen puuvillamekon, väriltään valkoisen.

Värjäsin sen ruskealla. Ajattelin kokeilla jotain muuta värimerkkiä, mutta taisi jäädä tähän kertaan. Väripaketin lisäksi piti ostaa erikseen jotain suolaa, vaikka paketissa oli jokin jauhe mukana. Väri oli nestemäistä ja sotki koko pesukoneen. Lisäksi suolan kanssa kyseinen väri tuli kalliimmaksi.

Eikä tuosta edes tullut mielestäni kovin kiva. Hautaan sen hetkeksi kaappiin ja katson, jos myöhemmin se alkaa näyttämään paremmalta.

Jatkossa värjään vain Dylonilla.

Hey ho, let's go!

Tänään on vapaapäivä. Tätä on niin odotettu! Tosin ihan toimettomana tätä päivää ei ole tarvinnut olla, sillä olin jättänyt muutaman koulutyön teon täksi päiväksi.

Aloitin aamun tekemällä primitiivisiä soittimia. Itselleni oli kriteereinä se, että kaikkien tarvikkeiden piti löytyä omista nurkista. Ja niinhän löytyikin: peltipurkki ei ollut vielä ehtinyt kierrätykseen, joskus aikoja sitten säästämäni Smarties-karkkipahvipötkö pääsi käyttöön ja lisäksi ikivanhat poppanakuteet saivat uuden elämän. Vuosia vanhaa askartelumaaliakin löytyi sekä pääsin hyödyntämään sukkapuikkovarastoani. Ja tässä ne ovat: rytmikapula, rumpu sekä triangeli. Ajatella, että saan tällaisesta näpertämisestä opintopisteitä!
Innostuin taas värjäilemään Kool Aideilla lankaa ja viimeiset pussit sujahtivat kattilaan sunnuntaina. Tänään sain aikaiseksi keriä langat ja nyt himottaisi alkaa neulomaan niillä jotakin. Tuota oranssia on pakko tilata lisää, siitä tuli niin herkku. Langat olivat luonnonvalkoisia, edesmenneen mummuni varastoista.
Neulottukin on. Ystäväni tilasi säärystimet ja ne ovat melkein valmiit. Toisesta puuttuu vain alaresori. Lankaa ystäväni oli innostunut ostamaan hiukka liikaa, lankaa jää jäljelle reilu 250 grammaa. Ystäväni sanoi, että voin tehdä hänelle mitä vain, kaikki käy. Olisiko kenelläkään tiedossa jotain kivaa ohjetta, johon saisin nuo langat kulutettua? Itse olen ajatellut kapeaa kaulahuivia tai pipoa, tosin siinä saisi olla jokin kiva mallikuvio, koska lanka on suklaan ruskeaa Nallea. Vinkkejä otetaan vastaan.

Näpertelyä

Viikonloppuna tuli tehtyä vaikka mitä! Olin käymässä kotikotona ja innostuimme äidin kanssa olemaan tehokkaita. Teimme yhden hys-hys jutun, kerron siitä sitten kun joulu on ohi :). Sen tekemiseen meni kokonainen päivä, mutta kyllä kannatti. Mutta sitten näihin, mitä voin esitellä: äiti oli ommellut ajankuluksi kahteen koppaan kahvipusseja valmiiksi, kokosimme ne yksi ilta yhdessä kasaan. En oikein tiedä, mitä mieltä näistä olisin. Tämä on ihan huippu hieno keksintö tehdä turhasta taas käytettävää mutta jotenkin tuo ulkonäkö ei ihan miellytä silmääni. Haluasin maalata ne jotenkin. Tosin äitini sanoi, että silloinhan kopasta häviäisi kokonaan idea. Ehkä hän on oikeassa. Ylpeitä olemme kuitenkin kumpainenkin tuotoksista. Innostuin kotonakin värjäilemään. Tällä kertaa kohteeksi joutui vanha talvitakki. Olen saanut tuon takin monia vuosia sitten ja pidin siitä tosi paljon pituutensa ja lämpimyyttensä takia. Syy siihen, miksi takki joutui kaappiin unohduksiin oli sen väri: valkoinen. Valkoinen on kaunista, mutta minulle se ei sovi. Se ei ikinä pysynyt valkoisena, vaan oli milloin ruskea ja milloin harmaa. Ostin kaksi pakettia Dylonin tumman ruskeaa ja tadah! Tällainen siitä tuli. Ruskean ja harmaan sekoitus, aivan mielettömän kiva. Ompeleet, vuori, napit sekä hupun karva eivät värjääntyneet luonnollisesti lainkaan tekokuituisuutensa vuoksi joten ne pysyivät valkoisena. Mutta se ehkä antaakin tälle takille sen jujun. Menen tästä jatkamaan villapaidan tekoa. Kun tuon saan valmiiksi, aloitan itselleni villapaidan. Katsokaa Suuren Käsityölehden uusimmasta numerosta se iso, muhkea, lämmin, harmaa villapaita! Tahtoo sellaisen...