25.11.2016

Tyynyt kuistille

Nyt sai seisaveikat ja sen tapaiset langat kyytiä lankalaatikostani.
Saimme mummultani kuistillemme puulaatikon, johon on ollut hyvä jemmata kausivaatteet säilöön ja samalla laatikon päällä on voinut istua, kun on laittanut kenkiä jalkaan. Raskausvatsan kanssa tämä ominaisuus on ollut kultaakin arvokkaampi, olen tällä hetkellä notkea kuin norsu.
Halusin jonkinlaiset tyynyt penkin päälle, jotta kuistista tulisi enemmän sisustetun näköinen ja samalla tyynyn päällä olisi mukavampi istua kuin kylmällä puulaudalla. Löysin varastostani kaksi sisätyynyä, jotka olivat jo hieman nähneet elämää: tyynyt olivat ohuet, tiiviit enkä edes tiedä, missä käytössä olivat aikaisemmin olleet. Sohvatyynyiksi siis sopimattomat, mutta ajavat asiansa täydellisesti meidän kuistilla. Värejä en tyynyjä virkatessa miettinyt juurikaan, otin lankalaatikosta kerän ja virkkasin menemään aina kerroksen kerrallaan.
Tyynyt valmistuivat huiliessani sohvalla ja lankavarastoni pieneni taas muutaman kerän verran.

18.11.2016

Isommalle ja pienemmälle lapselle

Kaikenlaiset ohuet käsineet ovat meidän perheessä katoava luonnonvara. Tein siis yhdestä äidiltäni saamasta jämäkerästä Jäbälle lapaset, ihan vaan varmuuden vuoksi.
Tähän seuraavaan projektiin on ollut palat leikattuna elokuun alusta lähtien. Palat ovat selvinneet muuttolaatikoista ompelupöydälleni ja nyt sain viimein aikaiseksi kasata haalarin.
Tein reilu kaksi vuotta sitten samalla kaavalla ja kankaalla siskoni pojalle haalarin, nyt halusin tehdä vauvallemme samanlaisen. En tehnyt tähän haalariin huppuun korvia ja pidensin hieman lahkeita, mutta muuten samalla kaavalla mentiin. Tästä tuli pehmeä, lämpöinen ja ihana. Täydellinen kotiutumishaalari, pitääkin pakata tämä heti sairaalakassiin.
Rentouttavaa viikonloppua! Täällä ovat lumet sulaneet viimeisiä hippusia myöten, mutta siitä huolimatta kaupungilla on tänään joulunavaus. Onko siis nyt lupa kuunnella joululevyjä ja paistaa ekat piparit?

15.11.2016

Hellurei, Hippi-Hilmukka!

Olen haalinut pitkin vuotta varastoon kestovaippoja. Jäbän kanssa kestoiltiin osittain ja haluan tämän uudenkin vauvan kanssa kokeilla, onnistuuko meiltä kestoilut. Kirppareilta on tarttunut matkaan niin taskuvaippoja kuin sisä- ja kuorivaippoja sekä lisäksi kävin äitini varastoista hakemassa muutamat kulahtaneet harsoliinat. Haluaisin kokeilla harson ja villapöksyjen yhdistelmää vauvan kanssa, Jäbän kanssa kun en tainnut kertaakaan päästä edes kokeilemaan villavaippahousuja.
Varastosta löytyi vielä hahtuvalankaa, josta lähdin neulomaan Novitan (talvi 2012) ohjeella villapöksyjä. Katsotaan, miten malli istuu käytännössä, näitä kun en ole aikaisemmin tehnytkään. Neulominen oli ainakin helppoa ja nopeaa, joten jos nämä osoittautuvat täydellisiksi villavaippahousuiksi, näitä on helppo tehdä lisää tarvittaessa.

8.11.2016

Kolme kuukautta edellisestä...

...ja nytkin minulla on esitellä vain pieni kauluri, joka valmistui tänään Jäbälle todelliseen tarpeeseen. Ohje on oma sovellus ja lankana käytin lankavarastoni kätköistä löytyneitä baby merino-jämiä.
Olen neulonut, paljon. Olen myllännyt lankavarastojani näiden kolmen kuukauden aikana enemmän kuin vuoden aikana yhteensä. Neulominen on auttanut jäsentämään ajatuksia, pitämään stressin kurissa ja auttanut kuljettamaan viisareita kellossa eteenpäin.
Muutimme puolitoista kuukautta sitten omakotitaloon. Olemme opetelleet tutustumaan rintamamiestaloomme hiljakseltaan. Tunnustelemme, mikä tuntuu hyvältä ja mihin kaipaisimme muutosta. Remontti-intoa on toppuutellut vauva mahassani, joka kyllä osaa muistuttaa olemassaolostaan ja pakottaa lepäämään enemmän kuin tällä hetkellä haluaisin. Vauvalla ei ole mitään hätää, se tuli lääkärissä todettua, mutta minun pitää muistaa levätä ja ottaa niin rennosti kuin pystyn, koska muuten alavatsaan sattuu liikaa. Käsitöiden tekeminen on siis pitänyt järjen päässäni ja pukinkonttiin on syntynyt jos jonkinlaisia itsetehtyjä lahjoja. Niistä lisää sitten lähempänä joulua.

Elän tällä hetkellä muutoksien aikaa, eikä mieleni tahdo pysyä kaikessa tässä mukana. Käsityöt silti ovat ja pysyvät, onneksi minulla on olemassa tämä rakas harrastus.