Tai eihän tätä hiihtolomaksi voi sanoa. Inhoan hiihtämistä. Ja eihän nyt ole missään luntakaan.
Viime viikonloppuna taijon itselleni säärystimet, joista äitini piti hirvittävästi. Halusi ne, mutta annoin luvan vain lainata jos pakottava tarve tulee. Taas on pari kerää vähemmän lankaa varastossa. Nämä langat nimittäin otin mummultani (mummuni luvalla toki, kiitoksia siitä). Kuka osaa sanoa, kuinka vanha on Twiggy-merkkinen lanka? En ole sellaista missään muualla nähnyt ja langan vyöte kuvastaa aikaa noin 20 vuotta sitten. Ehkä jopa 30 vuotta. Säärystimet ovat lämpimät, vielä käytössä ne eivät ole olleet, koska en ole käynytkään missään.
Viikonloppu vierähti tuttuakin tutummassa paikassa Riihimäellä ja nyt Riihimäen poika on ollut täällä yhtä soittoa kaksi viikkoa. Nyt lomaviikko on jo kolmas. Mikäs sen kivempi viettää lomaa kuin tuhota langanjämiä ja samalla katsella kun poika pelailee ja harrastaa omia juttujaan. Hän jopa valitsi uuteen apupupuuni langat. Apupupun jälkeen taidan siirtyä lapasiin. Alhaalla kuva apupupusta, joka on menossa äitini ystävättärelle. Ja kuvassa näkyvät myös uuden apupupun langat.
Tästä pääsenkin seuraavaan ylpeyden aiheeseen, mikä vähän hävettää tunnustaa. Olen ala-asteella tehnyt itselleni lapaset mitä en koskaan tykännyt käyttää. Nyt opettelin tekemään sellaiset (niin kuin aikaisemminkin olen saattanut sanoa) ja ne onnistuivat. Vähän turhan pitkät ja ohuet niistä tuli, mutta nyt on halu tehdä raidalliset jämälangoista. Mutta ne saavat vielä odottaa. Kuvia valmiista lapasista ei ole tullut otettua, mutta eivät ne kuvattavan näköiset olekaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti