Se surullisen kuuluisa "neuleplääh"

Heräsin aamulla jo ennen kahdeksaa (lauantaina tuo on aikaisin!!) ja aamulla vielä oli sellainen olo, että tänään saan paljon aikaiseksi. Jotenkin se olo on tässä päivän mittaa häipynyt jonnekin. Aamulla aloitin jakun viimeistelyä, kastelin ja pingotin palat ja jopa ehdin yhdistämään ne. Into lopahti jotenkin siihen, koska sovittaessani jakkua, se on aivan liian iso. Onhan se kuvassakin reilu, mutta minun päälläni se roikkui. Sen jälkeen kauluksen teosta ei tullut mitään ja nyt projekti on tuossa sängylläni, kaulusta tehty tasan yksi kerros. Pöydälläni sen sijaan odottelee musta villapaita, josta olen tehnyt muutaman kainalokavennuksen takakappaleeseen. Lisäksi eilen kymmeneltä illalla alkoi tekemään mieli tehdä jotain, mutten halunnut sen olevan mitään aivoja rasittavaa, joten aloitin taas patalapun, mikä vuorostaan odottaa lattialla valmistumistaan. Laiska töitänsä luettelee, vain miten se meni, mutta tämä oma touhuni alkaa jo olemaan huolestuttavaa.

Odotan vaan teollisuusompelukonettani. Ensi viikon tiistaina sen pitäisi löytää tiensä tänne. Jotenkin veri veitäisi tuonne ompeluhuoneen puolelle jo nyt ja haluaisin päästä eroon noista mahdottomiksi kasvaneista kangasvuorista. Minulla on aivan liikaa kankaita, enkä edes tiedä, mitä haluaisin niistä tehdä. Kävin ostamassa viisi vetoketjua siinä mielessä, että jossain vaiheessa tulisi taas innostus tehdä kangaspussukoita. Mutten millään haluaisi mennä nyt ompelemaan. Tai haluaisin, mutta nuo perhanan neuleet vievät nyt kaiken ajatukseni. Haluaisin ne vain pois alta, mutteivät ne mihinkään etene.

Eilen sain tehtyä ompeluhuoneen tuoliin irtohupun. Kangas on SPR Kontista joskus aikoinaan ostettua lakanaa. Käyttöä se ei varmasti tule kauhean kauaa kestämään, mutta se ei ole tarkotus, uusi kun on niin helppo ommella tilalle. Tuoli oli ennen tumman vihreä ja siinä oli isosiskoni jäljiltä paljon epämääräisiä tahroja, joten irtohuppu raikasti tuolia melkoisesti. Tykkään, vaikka ei ole mikään ompelun taidonnäyte.
Minua alkaa vähän pelottamaan tämä kiinnostus ja innostus irtopäällisiin, toivottavasti on vain väliaikaista.

Ja vaikka omassa huoneessani on miljoona ja yksi keskeneräistä neuleprojektia, lähden tästä ompeluhuoneeseeni, suljen oven perässäni ja alan tarkistelemaan kangasvarastoani. Jospa saisin jonkun tänään aloittamani projetin valmiiksi.

P.S. Ei kenelläkään olisi hajua, mitä näillä voisi tehdä:
Sain nämä rullat ompelukoneen mukana (setä siivosi silloin varastoaan). Värit ovat aika härskit ja ovat ilmeisesti trikoota, venyvät ja paukkuvat ainakin pituussuuntaan paljon. Mitä näistäkin teen?!