Virkkasin pussukan erilaisista lankavarastoni langoista. Annoin sen äidilleni äitienpäivälahjaksi. Pussukkaan on tarkoitus laittaa käytössä oleva yöpaita säilöön ja laittaa se sängylle odottamaan päivisin.
Äitini pyysi tällaista jo varmaan viisi vuotta sitten. Joskus asiat vain ottavat oman aikansa valmistuakseen.
Kuvaustilanne oli mielenkiintoinen, varsinkin Jäbän mielestä.
3 kommenttia:
Jotkut projektit ovat tällaisia hiljaisia ja taustalla vaanivia hyvin pitkäänkin. Ehkä kannatti kypsytellä rauhassa, tuli sen verran kiva lopputulos? Minun on pitänyt tehdä viimeisen vuoden ajan suojakotelo tabletilleni. Miltei valmis! Ajateltu ainakin on sitä välillä. Eh.
Ja tuo muistolaatikko <3 Aivan ihana kokonaisuus ja hurjan kivoja ideoita olet toteutukseen napannut, lopputulos on kaunis ja omaperäinen.
Siis ihana idea, meillä yöpaidat lojuu aina vaikka missä, joskus jopa lattialla.. Tämä idea täytyy muistaa :))
Annis: Välillä alkaa ihan itseäkin ärsyttämään kun olo tuntuu niin saamattomalta. Varsinkin kun joku toinen pyytää tekemään ja ihan mielellään toiveen toteuttaisi, mutta kun on vaan niin vaikea ryhtyä toimeen. Onneksi sain tuon valmiiksi ja oikealle omistajalleen. Se on kuitenkin ollut ajatuksissa monta vuotta.
Ja kiitos muistolaatikkokommentista. Sen tekeminenkin oli mukavaa. :)
Liilapöllö: Idea vaan eteenpäin. Olen aikaisemmin tehnyt tällaisen samantyyppisen kummipojalle ja löysin kuvankin vanhasta postauksesta: http://hilmukka.blogspot.fi/2008/11/vliaikatietoja.html
On se vaan kiva pitää käsityöblogia kun löytyy noin helposti jo vuosia sitten tekemät työt. :)
Lähetä kommentti