Olen tehnyt tätä kyseistä viittaa ehkä jo neljä vuotta. Tiedättehän ne keskeneräiset työt, joita tekee aluksi ihan innoissaan ja lopulta sulloo ne kangaskassiin ja toivoo unohtavansa koko roskan. Raivatessani yläkerran kaappeja tämän viitan projektipussukka osui käteeni ja päätin, että joko teen sen valmiiksi tai puran kokonaan pois. Mittailin työtä hetken, olin jo alottamassa purkuoperaatiota, kunnes tajusin, ettei työ itseasiassa ollut enää pahasti kesken, sovelsin sen loppuun ja annoin äitienpäivänä lahjaksi miehen äidille.
Heilteillä tällä ei ole käyttöä, mutta ovelan mallinsa ansioista kesän viileinä iltoina tai alkusyksyn kylmyydessä toimii lisälämmikkeenä. Tämä on kuin viitan ja jakun yhdistelmä: huoleton kuin viitta, mutta pysyy hyvin päällä kuin jakku. Ohje oli jostain vanhasta Novitan lehdestä ja lanka... en muista. Olen vain niin iloinen, että tämä on viimein valmis.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti