Syksy on ihan kohta!

Viime viikko oli sateinen ja vilpoinen, syksyinen. Syksy on ihan paras vuodenaika, eikä sitä voi koskaan fiilistellä liikaa. Niinpä kaivoin varastosta neljä kerää unohdettua Maijaa, mielessä tämä malli.

Näistä tuli melko napakat, ohuet ja lämpöiset syksylapaset. Juuri täydelliset. Tämän viikon sää tosin ei ole enää vienyt ajatuksia niin pitkälle syksyyn, mutta kyllä se sieltä ajallaan tulee. Kerrankin neuloin jotain ihan vaan itselleni.

Juhlitaan!

Jäbä täytti viime torstaina vuoden. Kyllä, vuoden! Synttärijuhlat olivat vasta viikonloppuna, mutta valmisteluja tehtiin pitkin viikkoa. Vaikka nautin tehdessäni erilaisia leipomuksia kemuja varten, voin sanoa, että hetkeen tässä taloudessa ei leivota piirakkaa tai kakkua.

Koristeita piti myös saada. Halusin tehdä lippuviirin (vai miksi tuota sanotaan...?) ja omien varastojen kankaista se syntyi helposti. Nauha on todella ohutta kanttinauhaa, kirppikseltä joskus sekin löydetty. Ronskisti ompelin kaksi kolmiota aina päällekäin ja lopuksi kiinnitin nauhan vain toiselle puolelle siksakilla. Lähempää tarkastelua viiri ei kestä, mutta ajoi asiansa erittäin hyvin.

Toisen viirin askartelin päivää ennen juhlia vanhoista muistikirjan sivuista ja ripustin sen eteiseen toivottamaan vieraat tervetulleeksi.

Tämä viikko on ollut tohinaa täynnä ja tohinat vain jatkuvat jos suunnitelmat toteutuvat. Pääni käy kierroksilla jopa niin kovaa, etten pysy ajatusteni perässä ilman sukantekelettä. Harvemmin teen kahta eriparisukkaa samaan aikaan, mutta nyt oli pakko aloittaa toinenkin. Sukkatehdas siis edelleen käynnissä.

Kiitos vielä kaikille, ketkä mahdollistitte tämän ihanan viikonlopun. Väsynyt, mutta onnellinen Hilmukka kiittää ja kuittaa!

Kasa kantapäitä

Heinäkuu antaa parastaan ja minä innostuin neulomaan villasukkia. Kokoja on kolmekasista neljäneloseen ja lankana on käytetty paksuja ja ohuen ohuita lankoja laatikoiden uumenista.

Joulu on ollut ajatuksissa niin lahjoja kuin myyjäistuotteita silmällä pitäen. Lisäksi olen virkkaillut erilaisia kokeiluja, mutta niistä enemmän loppuvuodesta.

Kesäpipo

Yksi ilta, jolloin sain tehdä kotona ihan mitä huvittaa, kaivoin saumurin esiin. Surruttelin sillä ensin puoli vuotta odottaneen housunpaikkausoperaation ja sen jälkeen ompelin Jäbälle kesäpipon varastosta löytyneestä trikoosta.

Samalla tavalla tein itselleni kesäpipon vuosi sitten ja huomasin, kuinka kätevä se on. Pipo saa jäädä odottamaan siis viileitä kesäpäiviä.

Tempoa ja tikkauslankaa

Eilen olin uskomattoman inspiroivalla reissulla Lahdessa. Piipahdimme Iskun tehtaanmyymälässä, josta matkaan tarttui pyöreitä tyynyjä ja vahvaa tikkauslankaa. Omista varastoista silmiini osui vanhaa Novitan Tempoa ja soppa oli valmis. Oli pakko päästä heti kokeilemaan.

Tänään aamulla virkkasin palat yhteen. Alkuperäiset suunnitelmat hiukan muuttuivat, mutta onneksi noita tyynyjä on vielä kolme lisää ja niille kaikille voi tehdä erilaiset pääliset. Yksinkertainen ja niin kiva tehdä.

Korttihommia

Sain taas äidiltäni ompelukuvia. Nyt kun työpöytä on siirretty pois Jäbän sängyn vierestä, voin taas askarrella kunnolla päiväuniaikaan.

Perhosia, perhosia, perhosia... Tuo kuvio on vaan niin erityisen kaunis.

Pitkästä aikaa ompelukone on huudellut tuolta pöydän alta. Ehkä sekin pian pääsee arvoiseensa käyttöön. Kangasvarastot ovat käyneet läpi inventaarion, joten tälle kesälle toivottavasti saadaan ompelupostauksiakin.

Sydämiä sateenkaaressa

On se kumma, miten pienellä saa aikaan valtavan muutoksen. Tuunauksen kohteeksi pääsi tänään harmaa villatakki.

Tylsääkin tylsemmät napit saivat väistyä sateenkaarisydämien tieltä.