Arki taaperon silmin

Eilen annoin Jäbälle vanhan pokkarikameran käyttöön. Huomasin, että se oli jäänyt vähemmälle käytölle järjestelmäkameran ja älypuhelimen myötä. Jos haluan kuvata laadukkaita kuvia, otan kuvat järkkärillä ja jos taas en halua kantaa möhkälettä mukanani, kännykän kamera kulkee aina mukana vaivatta. Pokkari oli siis käytännössä tarpeeton ja täydellinen juuri Jäbän käyttöön. Illan aikana tuli reilu 160 kuvaa, joista haluan nyt jakaa teidän kanssa muutaman.

Jo taapero osaa ottaa peiliselfieitä.

Tämän kuvan kohdalla piti heiman miettiä, mutta sehän on selkeästi meidän olohuoneen matto.

Selfiekin onnistuu peruspokkarilla.

Äidin tyyny. Ja pupun jalka.

Oma paita, ihana värikartta!

Keittiön pöydällä ollut talouspaperirulla pääsi osaksi tätä taiteellista kokonaisuutta.

Lähikuva banaaneista samaiselta pöydältä.

Omat jalat.

Onhan nämä nyt aika hauskoja!

Ilahduttava haaste

Sain aivan ihanan haasteen Höpötyksiä ja käsillä tekemistä -blogista, kiitos hirmuisesti!

Haasteen säännöt menevät siis näin:

• Kirjoita blogiteksti, jossa kerrot haasteen säännöt ja haastat mukaan valitsemasi bloggaajat (saat itse  päättää määrän). Jos haluat, niin ylläolevaa kuvaa saa vapaasti käyttää blogitekstissä!
• Kun haastamasi bloggaaja lähtee mukaan ja julkaisee haastepostauksen blogissaan, laita ilahdutusasia vireille. Voit ilahduttaa bloggaajakaveria sinulle sopivimmalla tavalla esimerkiksi postittamalla hänelle kortin, kirjeen, pienen herkun tai jotain omatekemää. Ilahduttaa voit myös vaikkapa kommenttien tai sähköpostin välityksellä!
• Voit tottakai ilahduttaa myös haasteessa jo mukana olevaa bloggaajakaveria, mutta silloin haastetun ei tarvitse enää itse haastaa uusia kirjoittajia.

Mietin pitkään, kenet haluan tähän haasteeseen haastaa. Luen todella paljon erilaisia blogeja, tuttujen ja tuntemattomien, suuren-maailman-tiedossa-olevia ja ei-vielä-kovin-monen-tuntemia blogeja. Jokainen on omalla tavallaan kiinnostava, inspiroiva ja blogimaailman seuraaminen ja oman blogin pitäminen on muodostunut minulle tärkeäksi harrastukseksi.

Nyt haluankin heittää pallon teille, rakkaat blogini lukijat. Jos haluatte minulta jonkun ihanan yllätyksen postitse, kommentoikaa tätä postausta ja laittakaa mukaan myös sähköpostiosoitteenne. Kysyn osoitetietojanne sitten sähköpostin välityksellä myöhemmin. Näin pysyn kaikista parhaiten kärryillä, kuinka moni osallistuu haasteeseen. Ja muistakaa napata haaste myös omaan blogiin!

Tuubihuivi nro 2

Tein jo aikaisemmin, vuosia sitten tuubihuivin Jäbän ihanalle kummitädille ja ennen joulua hän pyysi uutta versiota, edellinen kun oli hieman kulunut jo kovassa käytössä. Pelasin varman päälle ja tilasin Tapion lankakaupasta viime vuoden puolella täsmälleen samaa, ihanan pehmeää Dropsin alpakkasekoitelankaa. En muistanut yhtään, minkä kokoisen tein aikaisemmasta versiosta, mutta loin tähän 60 silmukkaa ja aloin neulomaan ainaoikeaa. Helppoa ja yksinkertaista. Neulominen pimeään vuodenaikaan mustasta langasta näin yksinkertaisella mallilla otti kuitenkin oman aikansa ja vasta eilen sain viimeisetkin langanpäät pääteltyä.

On se muheva ja pehmeä. Mahtuu löysästi kahteen kertaan kaulan ympäri tai kovilla viimoilla tiukemmin kolme kertaa. Ja hei, ihana saada tämä lankakorista eteenpäin oikealle omistajalle!

Pitkästä aikaa isoäidinneliöitä

Onko se tyyny? Ei, se on yöpaitapussi.

To do -listalla pitkään roikkunut Jäbän yöpaitapussi valmistui juuri. Se on täydellinen säilytyspaikka puolipitoiselle yöpaidalle, koska käytettyä yöpaitaa ei voi enää laittaa kaappiin, mutta sen säilyttäminen ihan vaan sängyssä on hieman tylsää. Pitäisi varmaan alkaa tehtailemaan näitä itsellekin käyttöön, saisi sohva äkkiä muutamat koristetyynyt lisää ja kerran käytetyt vaatteet jonkin muun säilytyspaikan kuin nojatuolin selkänojan. ;)

AUTO

Neuloin Jäbälle paidan. Ohje on hyvin yksinkertainen peruspaita vanhasta Novita-lehdestä. Auton kuvan kirjoin silmukoita jäljentäen. Varastosta löytyi Miami-lankaa, josta olen aikaisemminkin neulonut lapselle paidan. Lanka on sopivan paksuista eikä tasan kutita puuvillaisuutensa ansiosta.

Ajattelin, että neulon tätä vähitellen ja valitsin astetta liian ison koon. Tämä valmistui kuitenkin todella nopeasti äänikirjoja kuunnellen ja nyt tämä saa odottaa ensi syksyä. Ihana tästä tuli pojankin mielestä: tämä roikkui henkarissa ja kun Jäbä näki paidan, piti se saada heti päälle. Taitoin hihoja kaksinkerroin ja ehdotin pitkin iltaa, että joko nyt voitaisiin laittaa se odottamaan aikaa parempaa, niin Jäbä vaan ilmoitti ettei halua luopua paidasta. Autot ovat tällä hetkellä se kovin juttu, edelleen.

Akuutti sukkaneuloosi

Joulukuun viimeisinä päivinä minut valtasi halu neuloa sukkia. Vanhat Seitsemän veljestä -kerät olivat siinä sopivasti sohvannurkassa ja otin kerä kerrallaan lankaa puikoille. Kuten olen jo aikaisemminkin todennut, että meillä ei hirmuisesti ole tarvetta näin paksuille sukille, lahjoitankin nämä eteenpäin tuomaan iloa ja lämpöä toisille. Toivottavasti kelpaavat, koska kahta samanlaista sukkaa ei taida olla yhtä paria lukuunottamatta. Näitä oli ainakin hauska tehdä!

Lisäksi neuloin numeroa isommat lapaset Jäbälle. Ihan perusperus Nalle-langasta tehdyt lapaset. Ne edelliset kun olivat jääneet jo hieman ahtaiksi.

Perusjuttuja siis tällä kertaa. Hyvää viikonlopun jatkoa jokaiselle!

Joulun lahjontaa

Palataan vielä hetkiseksi joulutunnelmiin itse tehtyjen lahjojen muodossa. Olen ylpeä itsestäni, että kiireisenkin syksyn keskellä pystyin tekemään näinkin monta lahjaa itse.

Neuloin siskoni tytölle sekä kummitytölleni ja hänen veljelleen pipot. Mallit olivat mielestäni hauskat ja neule taittuu korvien kohdalta kolminkerroin. Luulisin niiden olevan myös lämpöiset. Ohje oli jossakin Novitan lehdessä, ehkä Ipanassa... Pinkeissä pipoissa lukee emäntä ja harmaassa isäntä.

Lisäksi tein tottakai sukkia. Käytin paljon jämäkeriä ja sainkin väliaikaisesti hieman tilaa sukkalankapurkkiin. Nyt kaikki jämäkerät mahtuvat purkkiin, ainakin osittain.

Tämän sukkalangan ostin Tampereen käsityömesssuilta. Kun näin sen, tiesin heti, kenelle teen siitä sukat. Ja aivan ihanat sukat niistä tulikin.

Ystäväpariskunta sai viinijussin. Sopiva pullo ostettiin vasta neulekuvauksen jälkeen, joten tässä tämä on vielä tyhjillään. Kirjoneuletta oli mukava tehdä pitkästä aikaa, hieman se toki vaatii vielä harjoittelua ja kärsivällisyyttä.

Neuleinspiraatio on huipussaan. Yritän olla ostamatta lankaa ainakin tammikuussa ja käytän varastoja mahdollisimman tehokkaasti pois. Nyt puikoilla on tuubihuivi, Jäbälle villapaita ja tottakai yhdet villasukat. Kyllähän se joulu tulee taas tänäkin vuonna.