Kohti uutta vuotta

Joulu oli ja meni. Vuosikin lähenee loppuaan. Tarkoitukseni oli postata valmistuneet joululahjat näin välipäivien kunniaksi, mutta kamera jäi vahingossa joulureissullemme ja saan sen vasta myöhemmin käsiini. Nyt kokeilenkin tehdä postausta puhelimella, katsotaan miten käy.

Ensi vuosi tulee olemaan erilainen monella tapaa. Olen suunnitellut uusia käsityöprojekteja ja kuluttanut sukkalankavarastoa parhaani mukaan. Yhden uuden tekniikan haluan opetella ensi vuonna: nypläyksen. Sain mummultani valmistumislahjaksi hänen vanhan nypläystyynynsä sekä kasan nypylöitä ja pitsimalleja. Kyllä niillä kelpaa harjoitella! 

Hyvää vuoden viimeistä päivää jokaiselle sekä mahdollisuuksien vuotta 2015! 

Tuotteita myyjäisiin

Perinteiset korttelijoulumyyjäiset ovat tulevana viikonloppuna. Virkkasin niihin jo aikaisemmin syksyllä patalappuja ja nyt olen ottanut pientä loppukiriä tuotteiden teon suhteen. Keräsin kaikki materiaalit, mitä olin vuoden aikana ostanut juuri myyjäisiä ajatellen ja laitoin Jouluradion soimaan. Vanhojakin tuotteita toki löytyy muutamia, mutta tässä nämä uusimmat askartelut.

Olin ostanut kirppikseltä kullanvärisiä taulunkehyksiä. Maalasin ne mustalla akryylivärillä ja liimasin taustapahviin vanhan sanomalehden näköistä kukkapaperia. Lisäsin myös pitsiä ja pienenpieniä nappeja. Taulut sopivat koristeeksi ihan sellaisinaan, mutta itse olin ajatellut, että pitseihin voi ripustaa roikkumaan vaikka korvakorut. Kaunista ja käytännöllistä.

Sain äidiltäni hänen vanhoja joulukortteja, mitkä ovat jääneet syystä tai toisesta käyttämättä ja veivät vain tilaa laatikossa. Leikkasin korteista ympyröitä, virkkasin reunuksen ja liimasin puuhelmen ripustuslenkkiin. Näitä oli tosi mukava tehdä, voi vaikka laittaa joululahjapaketin päälle tuomaan persoonallisuutta paketointiin.

Lisäksi löysin varastosta puisia enkeleitä. Maalasin ne luonnonvalkoisella akryylimaalilla tasaisen värisiksi ja piirsin viivoja ja pilkkuja niihin. Lisäsin näihinkin puuhelmen ripustuslenkkiin, koska helmet näyttivät niin kivoilta korttikoristeissa.

Tervetuloa siis Wetterhoffin korttelijouluun 13.-14.12!

Kääks ja iiks!!

Olen suorittanut kaikki koulun kurssit ja viime viikolla oli todistuksen anomisen aika. Joulukuun 19. päivä saan todistuksen ja olen virallisesti valmis. Jee!

Viime viikolla hain myös opinnäytetyöni kansituksesta ja julkaisin työn Theseuksessa. Työn aihe liippaa aika läheltä blogini aihepiiriä, joten jokainen voi käydä sen lukaisemassa täältä: Lankaryhmä - tukea äitiyteen käsityöryhmän keinoin. Linkki vie Theseuksen sivuille ja sieltä pystyy lataamaan opparin pdf-version.

Kouluhommat ovat siis todistuksen hakua vaille valmiit. En voi vieläkään uskoa, ettei minulla ole yhtään esseetä tai portfoliota kesken. Työt ja joulumyyjäiset pitävät minut vielä kiireisenä jouluun saakka (niin ja ne salaiset joululahjatekeleet) joten lomailu voi virallisesti alkaa vasta jouluviikolla. Ensi vuodesta en tiedä vielä mitään ja omalla stressaavalla tavallaan se on mielenkiintoista. Elän hetkessä, jossa minulla on kaikki mahdollisuudet tehdä mitä vaan.

Joulumyyjäisiin patalappuja

Näin ensimmäiset joulukalenterit kauppojen hyllyllä lokakuun alussa. Ei vielä, marraskuussa vasta. Kuitenkin olen itse ollut joulumielellä jo koko lokakuun. Vaikka kiirettä riittää, halusin lähteä vielä mukaan joulumyyjäisiin, joissa olen ollut aikaisemminkin (linkki linkki linkki).

Siivosin lankavarastojani (Jäbän suurella avustuksella) ja otin sieltä muutaman vanhan kerän lankakoriini näkösälle. Kauaa heidän ei tarvinnut korista huudella kun kaivoin virkkuukoukun esiin ja lähdin virkkaamaan patalappuja.

Ensiksi otin kaksi isoa lankakerää, mitkä näyttivät puretulta langalta. Kerän sisältä paljastuikin langan alkuperä. Ihania tuollaiset yllätykset. Lisäksi virkkasin loput pellavasekoitelankani patalapuiksi ja lopuksi koristelin jokaisen kirjotulla sydämellä.

Eli myyjäistuotteiden valmistaminen on jo aloitettu ja samalla tuli myllättyä koko lankavarasto. Mä niin tykkään tästä ajasta, vaikka mielestäni joulukalenterien paikka ei ihan vielä hyllyssä olisikaan.

Kaulahuivi talven viimaan

Pientä väsymystä ja motivaatiovajetta on havaittavissa. Koulun viimeiset tehtävät tuntuvat imevän minusta kaiken energian. Valmistuminen on niin lähellä, mutta kuitenkin vielä niin kaukana. On esseetä, opinnäytetyön erilaisia tarkistuksia ja oikolukuja, loppuseminaarikin pitäisi sopia opettajan ja opponoijan kanssa ja juuri äsken sain ohjausnäytetunnin viimein suoritettua.

Ehkä tämän vuoksi olen neulonut paljon. Olen jäsentänyt ajatuksia ja saanut paljon konkreettisia asioita valmiiksi. Nuo kirjalliset työt kun ei tunnu valmistuvan ikinä. Olen ajatellut joulua ja tehnyt monia joululahjoja. Jäbäkin on monet kerrat katsonut ylitsepursuavaa käsityökoria ja todennut "joulupukki", koska olen selittänyt hänelle, että äiti auttaa joulupukkia.

Pari päivää sitten valmistui talven viimoihin Jäbälle kaulahuivi. Mallin löysin Suuri Käsityö -lehdestä nro 11-12/2013. Lankana on muutama vuosi sitten käsityömessuilta ostettu ohuen ohut sukkalanka Gründl wolle hot socks fashion kaksinkertaisena. Kaksi kerää riitti juuri ja juuri lapsen kaulahuiviksi. Palmikkopannan tein Novitan Woolista. Kivan yksinkertainen ja nopea välipalatyö. Mallina toimii jo varavaippapeppunakin tunnettu Sulo-nalle, koska vilkkaan taaperon kuvaaminen on välillä mahdotonta.

Hyväntekeväisyyttä

Sain viime jouluna joululahjaksi kaksi kerää lankaa. Lisäksi sain alkukesästä (vai milloin se oli...) lahjoituksena kerien loppuja, mistä oli jo jokaisesta kerästä yhdet parit sukkia tehty. Nämä langat olivat kaikki 7 veljestä keriä, hieman liian paksuja omaan villasukkamakuun, mutta vähän turhan kutittavia mihinkään ihon lähelle. Hautasin kerät lankalaatikoihini ja unohdinkin ne hetkeksi.

Jossain vaiheessa päätin, että no nyt neulon ne kaikki villasukiksi. Puikkoja heilutellessani mietin, kenelle voisin näinkin paksut sukat antaa, kun omassa perheessä on totuttu ohuempiin yksilöihin. Olin saanut langat lahjana, joten niiden myyminen eteenpäin tuntui vähän hassulta. Niinpä päätin antaa nämä hyväntekeväisyyteen. Joulumarkkina-aika on kohta käsillä ja toivon, että nämä villasukat löytävät tiensä jollekin, ketä pitää paksummista villasukista.

Syksyn kiireet ovat vieneet mukanaan, mutta samalla olen löytänyt itseni sohvannurkasta neulomasta yhä useammin. Puikolta on valmistunut jo pari hyshys-jouluneuletta ja uusia ideoita on pää täynnä. Nautitaan syksystä!

Eräät 2-vuotisjuhlat

En ole tehnyt oikeastaan mitään käsitöitä. Silti tuntuu, että koko ajan olen tekemässä jotakin. Jäbä aloitti pitkän kesäloman jälkeen päiväkodin viikko sitten ja minä olen orientoitunut opinnäytetyöhön sekä töiden takia kuunnellut lastenlauluja sekä suunnitellut jumppakuvioita. Ensi viikolla aloitan työt opintojeni ohella, mikä tuo oman jännityksensä ja stressinsä arkeemme. Mutta viikon päästä ollaan taas viisaampia, kun kaikki on lähtenyt käyntiin. Nyt eletään tällaisessa odottavassa tilassa.

Tähän viikonloppuun on kuitenkin kuulunut juhlimista. Jäbä täytti perjantaina 2 vuotta! Viime viikonloppuja juhlimme mummulassa synttäreitä autokakun voimin ja eilen vietimme ihanan päivän kotona synttärivieraiden sekä vohvelikasan seurassa. Pitkien välimatkojen vuoksi olemme todenneet hyväksi viettää synttäreitä kahdessa osoitteessa ja onhan se kivaa päästä juhlimaan kahtena viikonloppuna näinkin suurta juhlaa.

Kiitos kaikki ihanat, jotka teitte Jäbän synttärit mahdolliseksi. Autoja rakastava poika oli koko päivän haltioissaan ja vielä ennen iltapuuroa oli pakko päästä leikkimään hetkeksi parkkihallilla. Tuntuu hyvältä tietää, että meillä on ympärillämme näin paljon rakkaita ihmisiä.